tag:blogger.com,1999:blog-8346823097738769802024-03-05T16:36:31.316+02:00MINERVA KROHN661. Rohkea muutoksentekijä.Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.comBlogger102125tag:blogger.com,1999:blog-834682309773876980.post-92212113452024201242017-04-07T20:14:00.001+02:002017-04-07T20:14:34.900+02:00Anna äänesi menestyvälle Vihreälle Helsingille<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<br />Helsingin tulevaisuuden suunta päätetään vaaleissa sunnuntaina.<br /><br /><br /><a href="http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005159721.html">HS kertoi tänään</a>, että Helsinki on pärjännyt huonosti kilpailussa startupp-yrityksistä verrattuna muihin pohjoismaisiin pääkaupunkeihin. Tarvitsemme yrityksiä luomaan työpaikkoja, jolloin myös verotuloja riittää palveluiden järjestämiseen.<br /><br /><br />Kokemuksen mukaan mukavat kaupungit menestyvät, eli niihin hakeutuu ihmisiä asumaan ja niihin syntyy työpaikkoja. On siis sekä helsinkiläisten ihmisten että yritysten etu kehittää kaupunkiamme yhä viihtyisämmäksi.<br /><br /><br />Helsingin menestys ei ole pois muilta kaupungeilta Suomessa. Kukaan ei hyödy siitä, että Helsingin kasvua yritetään estää. Muissa maissa tämä on ymmärretty, mutta Suomessa erityisesti Keskusta kuvittelee, että ihmisiä pitää estää muuttamasta kaupunkeihin. Tämä onnistuu vain tekemällä kaupungeista epäviihtyisiä. Sellaista politiikkaa ei kannata Helsingissä tehdä.<br /><br /><br />Helsingin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva kiteyttää hyvin: <i>"Tukholma, Kööpenhamina ja Amsterdam sijaitsevat maissa, joissa valtio tukee hyvin vahvasti pääkaupunkiseutujen kehitystä globaalisti vetovoimaisiksi kaupungeiksi. Suomessa tällaista ei tehdä samalla painoarvolla. Ei Tanskassa, Ruotsissa tai Hollannissa harjoiteta toimintojen hajasijoittamista. Ne ovat rakentaneet globaalin vetovoiman yhden, maksimissaan kahden kaupungin ympärille.”</i><br /><br /><br />Anna sunnuntaina äänesi Vihreälle Helsingille<br /><br /> <br /><br />Olen ehdolla valtuustoon, koska haluan tehdä Helsingistä yhä toimivamman ja hauskemman kaupungin. Minua voi äänestää numerolla 661</div>
Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-834682309773876980.post-90587532062645332762017-03-29T12:31:00.002+02:002017-03-29T12:31:45.393+02:00Helsinki, jossa on tilaa kaikille<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="MsoNormal">
Olen ehdolla valtuustoon, koska haluan tehdä Helsingistä yhä
toimivamman ja hauskemman kaupungin. Helsingin, jossa palvelut pelaavat ja
talous on kunnossa. Helsingin, jonka kouluissa oppiminen on ilo, jossa
kulttuuri tarjoaa hengen ravintoa. Helsingin, jossa on tilaa olla erilainen ja
toteuttaa unelmiaan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Olen toiminut reilu 3v opetuslautakunnan puheenjohtajana.
Helsingin kouluissa moni asia on hyvin: luokkakoot ovat kohtuulliset,
lähikoulut houkuttelevia ja Helsingin tytöt Pisa-tuloksissa maailman parhaat
teknologia-aineissa. Koulu on myös uudistumassa. Opetuslautakunnan puheenjohtajana
käynnistin <a href="http://www.hel.fi/static/liitteet/opev/Opetusvirasto_Digitalisaatiohanke_Webjulkaisu_FINAL.pdf" target="_blank">digitalisaatiostrategian</a> valmistelun. Oppimisen muutos on vielä
kesken. Täytyy huolehtia, ettei keskitytä laitteisiin vaan oppimisen
muutokseen. Kaudellani opetuslautakunta hyväksyi myös kouluverkkostrategian,
jonka mukaan tavoitellaan yhtenäisiä peruskouluja. Uusia kouluja on tulossa mm
Jätkäsaareen, kalasatamaan sekä Jakomäkeen, jonne tulee hieno <a href="http://www.hel.fi/static/public/hela/Opetuslautakunnan_suomenkielinen_jaosto/Suomi/Esitys/2017/Opev_2017-03-28_SKJ_4_El/16EE1C62-2F56-CE59-B511-5AF5C9500007/Jakomaen_sydan_-hankkeen_tarveselvityksen_hyvaksym.html" target="_blank">Jakomäensydän-niminen</a> usean toiminnon keskus. Olemme myös huolehtineet erityistä tukea
tarvitsevien lasten resursseista kouluissa. Eilen päätimme myös <a href="http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005145630.html" target="_blank">aamuhoidonkokeilemisesta </a>ensi syksystä alkaen. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Sote-muutos tulee eteen ensi kaudella, ennemmin tai
myöhemmin. Hallituksen esitys on vielä keskeneräinen, mutta tarve muutokselle
on ilmeinen. Jopa Helsingissä terveys- ja hyvinvointierot eri kaupunginosien
välillä ovat suuret. Palvelujen valinnanvapaus huolestuttaa. Päättäjien pitää
osata määritellä miten palvelun vaikuttavuutta mitataan, jotta palvelut ovat
vaikuttavia ja tuottavat terveyshyötyjä. Lisäksi pitäisi kaventaa terveys- ja
hyvinvointieroja. Moni on huolestunut palvelun käyttäjien kyvystä valita mistä
palvelua hakevat. Mielestäni jokainen osaa arvioida minkä itse kokee laaduksi
palvelussa. Se ei ole päättäjien ongelma. Meidän tehtävämme on huolehtia
palvelujen vaikuttavuudesta, turvallisuudesta ja yhdenvertaisesta
saatavuudesta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Helsingissä rakennetaan seuraavan valtuustokauden aikana
tuhansia asuntoja. Uusi yleiskaava mahdollistaa rakentamisen joukkoliikenteen
varteen. Asuntoja tulee edelleen tehdä kaikenlaisille tarvitsijoille:
opiskelijoille, vanhuksille, sinkuille, perheille, vuokralla asuville ja oman
asunnon ostajille. Olen ollut innovoijana ja käynnistäjänä kerrostalojen
ryhmärakennuttamisessa. Vuosikymmeniin ensimmäinen ryhmärakennutettu kerrostalo
nousi Helsingin Jätkäsaareen perustamani yhdistyksen hankkeena. Ryhmärakennuttaminen
ei ratkaise asuntopulaa tai gryndereiden voitontavoittelua, mutta toimii
eräänlaisena markkinahäirikkönä pitäen esillä asukkaiden toiveet asuntojen ja
talojen suhteen, sekä kilpailuttamalla rakennusliikkeet. Ryhmärakennuttaminen
on myös mahdollistanut yhteisöllisen kerrostalon pystyttämisen. Haluan olla
edistämässä ihmisten asumisen unelmia myös tulevaisuudessa. Raitiovaunulla ja
hissillä kotiin!<o:p></o:p></div>
</div>
Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-834682309773876980.post-83193907644374557862017-03-27T21:03:00.000+02:002017-03-27T21:03:50.319+02:00Vastaukseni HS vaalikoneessa<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<br /><br />Hesarin vaalikone oli ehkä hieman Ylen konetta parempi, mutta omasta mielestäni tässäkin oli outoja kysymyksiä.<br /><br />Suurmoskeija on noussut keskusteluunkin. Vvaltuutetun näkökulmasta kyse on siitä kohteleeko kaupunki kaikkia toimijoita tasavertaisesti. Eli jos tontteja annetaan ev.lut kirkolle ja synagoogille, niin myös moskeijalle pitää löytyä tontti. Voi olla, että hanke kaatuu omaan mahdottomuuteensa muuten, enkä jää sitä erityisemmin kaipaamaan.<br /><br />Tässä kysyttiin myös mielipidettä terveyspalvelujen tuottajasta ja ilmeisesti sijoitettiin ehdokkaita oikeisto-vasemmisto-akselille vastausten perusteella. Vastasin toivovani, että myös julkiset tuottajat pärjäävät jos ja kun sote-muutos avaa markkinat kilpailulle. Tämä edellyttää asiakkaan kokeman laadun parantamista. Toisaalta terveyspalveluissa oleellisempaa on tuotettu terveyshyöty, eli se onko annettu hoito vaikuttavaa. Sitä ei palvelun käyttäjä useinkaan osaa arvioida. Valitettavasti sen arvioiminen muutenkin on vaikeaa, koska sopivat mittarit puuttuvat.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Linkki<a href="http://www.vaalikone.fi/kunta2017/helsinki/ehdokas/279/" target="_blank"> HS-vaalikonevastauksiini tässä</a></div>
Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-834682309773876980.post-28726141331926261522017-03-26T21:11:00.001+02:002017-03-26T21:11:40.656+02:00Vastaukseni Ylen vaalikoneessa<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<br />Vaalikoneet helpottavat ehdokkaan etsimistä, mutta ehdokkaiden kannalta ne ovat aika hankalia. Politiikka perustuu dialogille ja vaalikoneet vaativat lyömään kantansa lukkoon. Toisaalta osa kysymyksistä on jopa virheellisiä. Näin on etenkin sote-muutoksen suhteen.<br />
<br />
Vaalikoneissa kannattaa lukea perustelut. Ne kertovat ehdokkaan ajatuksista enemmän kuin pelkät kyllä-ei-vastaukset.<br />
<br />
Täältä löytyvät vastaukseni <a href="https://vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2017/helsinki/ehdokkaat/7457?emp=rt-1.rs-h2N0yS%252F%252BPaf%252F%252BX7%252BXg%253D%253D.po-.pk-.pe-.pen-.pr-.pg-.pp-.pd-.ps-.pp1-.pp2-.pn-krohn.psr-.psx-" target="_blank">Ylen vaalikoneeseen</a> </div>
Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-834682309773876980.post-49554332420828402742017-03-26T17:48:00.000+02:002017-03-26T17:48:03.485+02:00Oppimisen ilo ei synny kuria lisäämällä<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h4 style="background: white; margin-bottom: 7.9pt; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 7.9pt;">
<span style="font-family: "Tahoma","sans-serif"; font-weight: normal; mso-bidi-font-weight: bold;"><a href="http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005142459.html" target="_blank">Hesari kirjoittaa</a> tänään
koulukurista, josta se kysyi vaalikoneessa. Konservatiiviset ehdokkaat
kannattavat kuria ja toivovat, että se ratkaisee koulun ongelmia. Itse vastasin kysymykseen näin:</span><span style="font-family: "Tahoma","sans-serif";"> </span><span style="font-family: "Tahoma","sans-serif"; font-weight: normal;">Kouluissa pitäisi olla parempi
työrauha mutta kuri ei auta ketään oppimaan. Oppimisen pitää lähteä oppilaiden
tavoitteista oppimisen ilon lisäämiseksi<o:p></o:p></span></h4>
<h4 style="background: white; margin-bottom: 7.9pt; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 7.9pt;">
<span style="font-family: "Tahoma","sans-serif"; font-weight: normal;">Opettajien pitää pystyä luomaan ympäristö, jossa kaikki
voivat opiskella. Kurin sijaan tähän päästäneen mielekkäillä tehtävillä ja
työtavoilla joissa lapset voivat hyödyntää lahjakkuuttaan. Varsinaiseen
perinteiseen kurinpitoon en usko.<o:p></o:p></span></h4>
<h4 style="background: white; margin-bottom: 7.9pt; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 7.9pt;">
<span style="font-family: "Tahoma","sans-serif"; font-weight: normal;"> </span></h4>
<h4 style="background: white; margin-bottom: 7.9pt; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 7.9pt;">
<span style="font-family: "Tahoma","sans-serif"; font-weight: normal;">Koulujen kohdalla puhutaan usein myös luokkakoosta. Hieman
epämääräisesti toivotaan, että luokat olisivat pienempiä. Helsingissä luokkakoko
on keskimäärin oaj:n tavoitteessa. Perusopetuksen ala-asteella 20 oppilasta,
yläasteella keskimäärin 17 oppilasta. Luokkakoko ei myöskään ole kovin hyvä
mittari. Uudenlaisessa koulussa osa opetusryhmistä on isompia ja niissä on
kerralla kaksi opettajaa. Monimutkaisempia asioita saatetaan opettaa
pienemmässä ryhmässä. Tämä onkin järkevämpää. <o:p></o:p></span></h4>
<h4 style="background: white; margin-bottom: 7.9pt; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 7.9pt;">
<span style="font-family: "Tahoma","sans-serif"; font-weight: normal;">Helsingissä pitää huolehtia, että kaikissa kouluissa on kiva
opiskella ja että kaikki oppilaat saavat tarvitsemaansa tukea oppimiseen.<o:p></o:p></span></h4>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
</div>
Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-834682309773876980.post-30109192951137185602017-03-16T19:35:00.000+02:002017-03-16T19:35:17.654+02:00Koulutus lisää tasa-arvoa, siksi koulujen pitää olla tasa-arvoisia<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/yEav6qE9DWI" width="560"></iframe><br />
<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Tahoma","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;">Koulutus lisää tasa-arvoa, siksi koulujen pitää olla
tasa-arvoisia. Koulujen rahoituksessa pitää varmistaa, että erityistä tukea tarvitsevat
lapset saavat riittävästi tukea. <o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Tahoma","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;">Opetuslautakunnan puheenjohtajana käynnistin
<a href="http://www.hel.fi/static/liitteet/opev/Opetusvirasto_Digitalisaatiohanke_Webjulkaisu_FINAL.pdf" target="_blank">digitalisaatiostrategian</a> valmistelun. Selvitys paljasti, että Helsingin
lähtötilanne on surkea. Täällä ei todellakaan istuteta lapsia ruudun ääressä,
koska ruutuja ei kouluissa ole. Tekniset laitteet eivät ole itsetarkoitus. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Tahoma","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Tahoma","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;">Tavoitteena on, että lapset oppivat tulevaisuudessa
tarvittavia taitoja. Kun internet on täynnä tietoa, korostuu tiedonhaun ja sen
totuusarvon arvioimisen merkitys. Lisäksi pitää osata koostaa tietoa ja
kommunikoida oma mielipiteensä. Nämä ovat taitoja, joita pitää harjoitella jo
koulussa. Totta kai myös yleissivistyksellä on sijansa, mutta nippelitiedon
sijaan tarvitaan yhä enemmän ilmiöiden ymmärtämistä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Tahoma","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Tahoma","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;">Digiohjelman vieminen kouluihin on kesken. Seuraavalla
valtuustokaudella pitää varmistaa, että koulut todella muuttuvat. Oppimisen ilo
helpottaa oppimista, siksi koulun pitää ottaa huomioon erilaiset oppilaat. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Tahoma","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Tahoma","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;">Kielenopetusta kannattaa varhentaa, koska nuorempana
vieraan kielen oppii helpommin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Tahoma","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Tahoma","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;">Suomessa on maailman paras koulu, mutta
viidesosa <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9169450" target="_blank">nuorista miehistä putoaa </a>jatkokoulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Tämä
on suuri henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen tragedia. Koulun tavoitteena
pitää olla jokaisen lapsen ja nuoren tukeminen kohti omia unelmiaan. Tässä
olemme osittain epäonnistuneet.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Tahoma","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;">
</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "Tahoma","sans-serif"; font-size: 12.0pt; line-height: 115%;">Pitää siis varmistaa, ettei kukaan putoa koulutuksen
ulkopuolelle. Koulun pitää muuntua oppilaiden tarpeisiin, jotta jokainen löytää
oman polkunsa elämässä.<o:p></o:p></span></div>
</div>
Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-834682309773876980.post-34510167040481168302017-03-14T21:35:00.001+02:002017-03-14T21:35:57.028+02:00Valinnanvapauden pitää kaventaa terveyseroja<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/zZQFAnjq8to" width="560"></iframe><br /><br />Sote-uudistus on sekä palvelunkäyttäjien että asiantuntijoiden silmissä muuttunut jo niin monimutkaiseksi, että keskustelusta unohtuu mitä uudistuksella tavoitellaan. Hallitus on kirjannut tavoitteet näin: Tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia.<br /><br />Nämä ovat ihan hyviä tavoitteita, vaikka ”säästäminen” (kustannusten hillintä) ei olekaan mikään sote-palvelun tavoite.<br /><br />Hyvinvointi- ja terveyserot, yhdenvertaisuuden puute sekä saatavuusongelmat ovat osittain seurausta hajanaisesta järjestelmästämme. Suomessa palveluista vastaavat kunnat, joita on yli 300. Mediaanikoko kunnille on vain 6000 asukasta. Näin pienet kunnat eivät voi vastata sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Uudistus on siis tarpeen. Näin hajanainen rakenne myös lisää helposti kustannuksia.<br /><br /><br />Tällä hetkellä kunnissa pohditaan valinnanvapauslainsäädäntöä. Sitä on tyrmätty monessa keskustelussa, mutta usein mielestäni väärin perustein.<br /> Valinnanvapautta pitää arvioida suhteessa tavoitteisiin. Edistääkö valinnanvapaus asetettujen tavoitteiden saavuttamista? <br /><br /><b>Saatavuus</b> paranee varmasti ja se <b>parantaa yhdenvertaisuutta,</b> koska nyt hoitoon jonottavat terveyskeskusten potilaat, eivät työterveyshuollon käyttäjät.<br /><br /><b>Kustannusten hillinnän</b> osalta on ilmeistä, että esitetty valinnanvapausmalli ei edistä tämän tavoitteen saavuttamista. Toisaalta, kuten totesin, säästäminen ei ole terveys- ja sosiaalihuollon perustehtävä. Olisi siis helppo ajatella, että ei haittaa kunhan muut tavoitteet saavutetaan.<br /><br />Tärkein tavoite on <b>kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja</b>. Tämä on valinnanvapauden heikko kohta. Samalla se on palvelun järjestämisessä oleellista. Eli kun tavoitteena on kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja, pitää palvelun tuottaa terveys- ja hyvinvointihyötyä. Ja tätä pitää tuottaa etenkin sairaammille ja heikommin pärjääville. Jotta tämä toteutuu pitää tietää mikä näitä eroja kaventaa ja tehdä sitä. Saatavuuden parantaminen auttaa osittain, mutta ei korjaa ongelmaa. Tälle laadulle ei ole määritelty mittareita, joten niitä ei tietenkään ole käytössäkään. <br /><br />Tässä on koko homman ydin. Verorahoja kannattaa käyttää vain vaikuttavaan toimintaan joka kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja. Tämä koskee myös nykyistä toimintaa, eikä siis ole seurausta sote-muutoksesta tai valinnanvapaudesta. Mutta valinnanvapauden avaaminen uhkaa nostaa kustannuksia hurjasti, jos tätä ei määritellä ja laiteta tarjottavan palvelun edellytykseksi.<br /><br /> <br /><br /> <br /><br /> </div>
Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-834682309773876980.post-815296862793999212017-03-11T21:32:00.000+02:002017-03-14T21:49:34.844+02:00Jokainen tarvitsee unelmiensa kodin - katon pään päälle ja rakastavia ihmisiä ympärille<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<br />
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/bKxZiDyn4oM" width="560"></iframe><br />
<br />
Asun unelmieni talossa itseni näköisessä kodissa. tämän unelman eteen olen tehnyt paljon töitä. Muutin lähes 25 vuotta sitten Ruoholahteen uuteen asuntoon. Sisarukseni ja äitini muuttivat lähelle. Sisarusteni kanssa kuitenkin haaveilimme siitä, että talojen hienot kerhotilat olisivat viihtyisämpiä ja siten aktiivisemmassa käytössä ja että naapurit muodostaisivat toimivan yhteisön. Haaveilimme myös siitä, että kerrostalossakin pääsisi suunnittelemaan omaa kotiaan samalla tavalla kuin omakotitaloissa on tapana.<br />
<br />
<br />
Haaveilimme siitä, että voisimme asua lähellä toisiamme, jokainen perhe omassa asunnossaan. Perheeni on asunut Helsingin keskustan lisäksi mm. New Yorkissa, joten me emme unelmoinet maaseudun rauhasta, vaan kerrostalosta keskellä kaupunkia.<br />
<br />
<br />
Nyt haave on toteutunut: Asumme ryhmärakennetussa yhteisöllisessä kerrostalossa <a href="http://maltamme.fi/" target="_blank">Maltassa </a>Helsingin Jätkäsaaressa. Yhteisöllisesti rakennetussa kerrostalossa jokainen asukas on saanut osallistua oman asuntonsa suunnitteluun, jonka hinta on silti edullinen. Ylimmässä kerroksessa on kolme talosaunaa, terassi ja tilaa järjestää juhlia. <br />
<br />
Tässä talossa vanhukset saavat turvaa lähellä asuvista lapsistaan ja lapsiperheet tukea toisistaan ja vanhemmistaan. Monen sukupolven perheiden lisäksi taloon muutti myös ystävyksiä ja asukkaat ovat saaneet toisistaan uusia ystäviä.<br />
<br />
Yhteisöllisyyttä voi toki olla muuallakin. Sukupolvet voivat asua lähellä toisiaan ja auttaa toisiaan, vaikka he eivät asuisikaan samassa kerrostalossa. Siksi asuntoja pitää voida muunnella elämäntilanteen mukaan. Ja esteettömyyteen kannattaa panostaa ihan kaikissa asunnoissa, se ei maksa paljoa. <br />
<br />
<br />
Ryhmärakennuttaminen on vuosikymmeniksi unohtunut malli kerrostalon rakennuttamisessa. Sisarusteni kanssa keksimme, että se sopii meidän unelmiemme toteuttamiseen. Samalla se edistää monia Helsingin asunto-ohjelman tavoitteita. Onneksi saimme Helsingissä päättäjät ja kaupungin johdon innostumaan ryhmärakennuttamisesta ja kaupunki ryhtyi vuokraamaan tontteja asukkaiden omille hankkeille. Perustamamme <a href="http://www.hemistan.fi/" target="_blank">yhdistys</a> on saanut uusia tontteja vuokralle kaupungilta ja tulevat asukkaat suunnittelevat omia unelmien koteja.<br />
<br />
<br />
Kun maailma ja Suomi kaupungistuu, kannattaa huolehtia siitä, että kerrostalokodit ovat unelmien koteja. Koska asunnossa on kyse kodista eikä sijoituksesta, kodin pitää olla itsen näköinen ja joustaa eri elämäntilanteissa. Yleensähän ihmiset kokevat, että pientaloissa heillä on mahdollisuus vaikuttaa kotiinsa, mutta kerrostalossa ei. Että kerrostalo on ikään kuin bulkkia. Malta-talo osoittaa, että näin ei tarvitse olla.<br />
<br />
Oma kokemukseni on vahvistanut uskoani siihen, että Helsingissä on mahdollista toteuttaa asumiseen liittyviä unelmia, vaikka niitä pidettäisiin kuinka hulluina. Yes we can!<br />
<br />
<br />
<h3 style="text-align: left;">
Mutta miten?</h3>
Helsingin suurin ongelma on asuntojen järjetön hinta. Kysyntää on paljon enemmän kuin tarjontaa. Pelkkä tontti maksaa Helsingissä jo enemmän kuin asunnot muualla Suomessa. <br />
<br />
Pari viikkoa sitten asumisen kalleudesta keskusteltiin myös Helsingin kaupunginvaltuustossa. Ratkaisuksi ehdotettiin jälleen tuettujen vuokra-asuntojen lisäämistä muun asuntotuotannon kustannuksella. Minusta hintasäätely ei ratkaisisi ongelmaa. Etenkin kun näihin asuntoihin on palautettu tulorajat. Kuilu vuokrasäädeltyjen ja kovan rahan asuntojen välillä uhkaa kasvaa. Tämä vaikeuttaa etenkin vain vähän yli tulorajan ansaitsevien mahdollisuutta löytää itselleen koti Helsingistä.<br />
<br />
<br />
Ehdotan itse kolmea keinoa asuntojen hintojen hillitsemiseksi.<br />
<div>
<h3 style="text-align: left;">
Kaavoituksella</h3>
Asuntoja tarvitaan lisää. Kaikenlaisia asuntoja – kerrostaloja, pientaloja, rivitaloja hyvien yhteyksien ja julkisen liikenteen reittien varsilla. Asuntoja, joista pääsee liikkumaan helposti ja nopeasti kouluun, työpaikalle ja harrastuksiin omistipa sitten autoa tai ei. Tähän tähtää Helsingin uusi yleiskaava, josta on jo päätetty. Minusta kaava on hyvä, koska sen pohjalta voidaan rakentaa koteja suurelle määrälle nykyisiä ja tulevia helsinkiläisiä<br />
<br />
<h3 style="text-align: left;">
Purkamalla normeja</h3>
Helsingin pitäisi miettiä mielestäni tarkemmin kaavaratkaisujen vaikutusta asuntojen hintaan. Kaavojen ei pitäisi johtaa järjettömiin ratkaisuihin. Autopaikkanormia pitää väljentää. Autopaikkojen kustannukset olisi myös hyvä siirtää käyttäjien maksettaviksi. Tällöin autottomat asuisivat halvemmalla.</div>
<h3 style="text-align: left;">
Monipuolisella asuntotuotannolla</h3>
<div>
Helsingissä asuntotuotannosta päätetään maankäytön. asumisen ja liikenteen ohjelmassa. Valtion kanssa on sovittu koko seudun asuntotavoitteesta. Lisäksi Helsingissä on päätetty, että asuntojakauma pyritään pitämään tasaisena. Varataan tontteja siis sekä säädeltyyn että vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon sekä omistusasunnoille. Opiskelija-asunnoille on oma kiintiö, samoin nuorisoasunnoille.<br />
<br />
Asuntotuotannon monipuolisuus varmistaa, että eri elämäntilanteisiin on tarjolla sopiva koti.<br />
<br />
Asunnon lisäksi ihmisen pitäisi voida vaikuttaa myös asuinympäristöönsä, kokea se omakseen. Minusta ei ole vaarallista, vaikka alueet eriytyisivät omaleimaisiksi, sillä ihmisten toiveet vaihtelevat. Jotkut haluavat urbaania ympäristöä, toiset viihtyvät puutarhamaisessa esikaupungissa. Mitään aluetta ei saa kuitenkaan päästää rappeutumaan. Siksi on hyvä sekoittaa omistus- ja vuokra-asumista kaikilla alueilla. <br />
<br />
<br />
Katselen, miten valot syttyvät Jätkäsaaren talojen ikkunoihin ja Clarion-hotelliin.<br />
<br />
Joka puolelle nousee uusia taloja. Uusia koteja nykyisille ja tuleville helsinkiläisille. itseasiassa joka kymmenes uusi kerrostalokoti Suomessa valmistui viime vuonna <a href="http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005120869.html" target="_blank">Jätkäsaareen</a>. Upea juttu!<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br /></div>
</div>
Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-834682309773876980.post-77611209652885717332017-01-25T16:16:00.000+02:002017-03-06T10:15:24.975+02:00Opetusvirastossa paljastunut väärinkäyttöepäily on todella vakavaAloitin opetuslautakunnan puheenjohtajana joulukuussa 2013. Kohdistin virastoon muutospainetta, jonka seurauksena edellinen virastopäällikkö päätti jäädä eläkkeelle. Pohjolainen on ollut tehtävässään vajaa 2v. Paljon on muuttunut, mutta isossa organisaatiossa muutos vie aikaa. Etenkin kun kyse on ison kaupungin isosta virastosta, jossa 15v on ollut vallalla keskittämisen kulttuuri.<br />
<br />
Opetuslautakunta sai eilen infoa rikosepäilyyn liittyen. Samalla kerrottiin tietohallinnossatehdyistä muutoksista. Nämä muutokset tehtiin jo viime vuonna ennen rikosepäilyn ilmenemistä.<br />
<br />
Koostin infon sisältöä: asiaa on paljon, mutta nämä aiheet nousevat esiin keskusteluista Helsingin kouluista ja opetusvirastosta puhuttaessa.<br />
<div>
<br />
<b>Rikosepäily</b><br />
<br />
Rikosepäilyä tutkii poliisi. Tutkinnan ollessa kesken poliisi kielsi kertomasta epäilystä. Siksi asiasta ei tiedotettu lautakunnan tai kaupunginhallituksen jäsenille. Poliisi on vastuussa rikosepäilystä tiedottamisesta, eikä sitä tee opetusvirasto. Mediassa on esitetty teorioita rikoksen luonteesta yms. Minulla ei ole tietoa, mitkä pohdinnat ovat totta, mitkä spekulaatiota. Poliisi tiedottaa kun tutkinta etenee. Epäilty henkilö on vangittu reilu viikko sitten, ja hänen pääsynsä opetusviraston järjestelmiin on katkaistu.<br />
<br />
<b>Valvonta, laskujen hyväksyntä yms</b><br />
<br />
Rikoksista epäilty henkilö on työskennellyt kaupungilla pitkään. Hän on tuntenut käytännöt ja järjestelmät hyvin, ja ilmeisesti onnistunut peittämään mahdollisen rikoksensa hyvin. Väärinkäytösten epäillään alkaneen jo 10v sitten aiemman johdon aikana. Tietohallinnon prosessit ovat olleet epäselviä, joka on saattanut mahdollistaa myös väärinkäytökset. Aiempi johto ei ryhtynyt toimenpiteisiin muuttaakseen epäselvää (ja kouluja huonosti palvelevaa) prosessia. Mahdolliset rikokset eivät kuitenkaan ole seurausta huonosta valvonnasta, vaan rikokset vaativat aina rikollisen toimijan.<br />
<br />
<b>Rikosepäilyyn liittyvät toimet opetusvirastossa</b><br />
<br />
Asian selvittämiseksi tehtiin kouluissa ylimääräinen laiteinventaario joulukuussa 2016. Koulut toimivat tässä hyvin, vaikka ajankohta lomien yms. vuoksi oli kiireinen. Inventaario tehtiin sen selvittämiseksi, että mitä laitteita kouluista ylipäätään löytyy.<br />
<br />
Asiaan liittyen on tullut paljon tietopyyntöjä, joihin vastataan. Lisäksi selvitetään opetusviraston toimintaa, käytäntöjä, ohjeistusta, valvontaa ja johtamista. Samalla kartoitetaan myös opetusviraston (ml. koulut ja oppilaitokset) turvallisuusjärjestelmät ja turvallisuuteen liittyvät asiat, koska epäilty toimi viimeisen vuoden ajan turvallisuuspäällikkönä.<br />
<br />
<b>Johtamiseen ja tietohallinnon uudistamiseen liittyvät toimet virastossa</b><br />
<br />
Aiempi virastopäällikkö Jarnila siirtyi eläkkeelle v 2015 alussa. Liisa Pohjolainen aloitti virastopäällikkönä 1.4.2015. Pyysin tuolloin että virastossa käynnistetään digistrategian valmisteleminen. Tämä käynnistyi 5/2015. Syksyllä 2015 Pohjolainen arvioi että aiempi tietohallintopäällikkö (nyt rikoksista epäilty henkilö) ei ole oikea henkilö viemään läpi digistrategian toimeenpanoa. Aiemmasta poiketen digistrategia lähtee oppimisesta ja sen muutoksesta, jota laitteiden pitää tukea. Aiemmin laitteet olivat tavallaan oma toimintonsa, joka oli irrallaan kouluista ja opetuksesta. Tämä teki toiminnasta epämääräistä ja saattoi antaa mahdollisuuden väärinkäytöksiin.<br />
<br />
Uusi tietohallintojohtaja Soili Haapala aloitti tehtävässään vuosi sitten. Hänen johdollaan selvitettiin opetusviraston tietohallinnon toiminta-ajatus, tehtävät ja vastuut (loppuraportti 6/2016).<br />
<br />
<b>Tietohallinnon uudistamien ja parantaminen 2015– 2016</b><br />
<br />
Vuonna 2016 on tehty lukuisia toimenpiteitä tietohallinnon uudistamiseksi: Digistrategia, It-laitteiden hankinta ja hallinta on uudistettu. Tietohallinto on uudelleenorganisoitu.<br />
<br />
Kyseessä on ollut uuden toimintakulttuurin luominen, joka on liittynyt koko opetusviraston toiminnan uudistamiseen.<br />
<br />
<b>Tietotekniikkahankinnat</b><br />
<br />
Opeviin perustettiin IT-hankintaryhmä koulujen laitehankintoja varten 2016. Ryhmä kerää koulujen laitetarpeet ja tekee päätökset hankinnoista. Kouluja informoidaan hankinnan etenemisestä. Tilauksissa on käytössä koulukohtainen projektinumero, joka mahdollistaa paremman tilausseurannan. Inventaariota helpottamaan pyritään saamaan käyttöön nykyistä helpompi malli.<br />
<br />
<b>Digistrategia ja laitehankinnat</b><br />
<br />
Laitehankinnat on organisoitu kokonaan uudestaan, liittyen digistrategiaan. Laitteet on kilpailutettu kaupungin hankintakeskuksen toimesta ja opevin pitää tilata tähän valikoimaan kuuluvia laitteita. Kouluille sopivia laitteita on ollut tarjolla rajoitetusti. Käytännössä yksi opettajille sopiva läppäri, ja yksi oppilaille soveltuva. Opevi on pyytänyt laajentamaan laitevalikoimaa.<br />
<br />
Pöytäkoneista ollaan luopumassa, jotta ei ylläpidetä tuplajärjestelmää. Useimmissa luokissa tulee kuitenkin olemaan näytöt ja näppäimistö, eli käyttäjän kannalta tilanne ei sanottavasti muutu vaikka pöytäkone vaihtuu luokassa läppäriin. Erillisiä telakoita ei hankita, mutta koneen saa liitettyä parilla johdolla käyttöön.<br />
<br />
Pilottikouluja priorisoitiin hankinnoissa, mutta laitteita on hankittu kaikille kouluille. Opettajille koneita on hankittu n. 1600, oppilaille lähes 9000, joista n. 2000 saadaan vasta tänä vuonna. Tänä vuonna hankitaan vielä lisää koneita.<br />
<br />
Asiakasyhteistyötä koulujen kanssa sekä tietotekniikan hankintaprosessia kehitetään edelleen. <br />
<a href="https://www.facebook.com/krohnminerva/posts/828769053928149" target="_blank">https://www.facebook.com/krohnminerva/posts/828769053928149</a><br />
<br />
<a href="http://yle.fi/uutiset/3-9421194" target="_blank">http://yle.fi/uutiset/3-9421194</a></div>
Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-834682309773876980.post-16642478397813772702016-11-04T16:04:00.000+02:002017-03-05T20:35:03.205+02:00Sote-valmistelu on saatava vauhtiin Uudellamaalla<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
UUDENMAAN maakunnan sote-ja maakuntauudistuksen esivalmistelu on huolestuttavasti myöhässä verrattuna Suomen muihin maakuntiin. Ensi vuoden heinäkuun alussa maakuntien alueella pitää olla valmiina uusi väliaikainen organisaatio. Sen tehtävä on vastata uudistuksen esivalmisteluista.<br /><br />Myöhästymisen taustalla lienee useita syitä. Päättäjien keskuudessa ei ole syntynyt vielä aitoa muutoksen tarvetta. Pikemminkin halutaan pitää kiinni olemassa olevista organisaatioista ja puolustaa niiden asemaa.<br /><br />VALTIONEUVOSTON antama erillisratkaisun mahdollisuus hidasti toimeen tarttumista. Osa valmistelijoista ja päättäjistä epäilee tai toivoo uudistuksen vielä kaatuvan. Muihin maakuntiin verrattuna alueella ei ole selkeää keskuskaupunkia vaan useita vahvoja keskustoja. Erikoissairaanhoidon asema on vahva.<br /><br />Kello käy. Aikaa on noin puoli vuotta valmistella keskeisiä linjauksia yli 1,5 miljoonan asukkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja varten.<br /><br />ESIVALMISTELUN aikana pitää löytää palveluille muutosvisio ja tavoitteet sekä sopia valmistelun yhteistyöstä. Samalla tulee määritellä pääasialliset keinot ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi on hahmoteltava muutoksen keskeiset vaiheet ja vaiheiden lopputulokset ja tuotokset. Kaikki tämä vaatii taustaksi nykytilanteen kartoituksia sekä yksityiskohtaisia esiselvityksiä. Muutostyö ei ole vielä edes alkanut Uudellamaalla.<br /><br />Käytännössä tämä esivalmisteleva väliaikainen organisaatio muovaa jo esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon integroitujen eli yhteensovitettujen palveluiden toteutusta. Liian kiireisesti tehdyssä ja hutiloivassa valmistelussa on vaarana, että hukataan keskeiset tavoitteet perustason palvelujen saatavuuden parantamisesta ja lähdetään suunnittelemaan pelkkiä hallinnollisia ratkaisuja miettimättä, mitä alueen asukkaat todella tarvitsevat.<br /><br />NÄMÄ ovat isoja kysymyksiä, joiden valmistelu vaatii aikaa ja asukkaiden ja henkilöstön osallistumista käytävään keskusteluun. Tätä aikaa on nyt tärvätty Uudellamaalla.<br /><br />Eettisesti – ja taloudellisesti – vahvin perustelu suunnittelulle tulee olla alueen asukkaiden todellisessa palvelutarpeessa eli sosiaalisten ongelmien ja sairauksien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Sen mukaan on suunniteltava palveluiden sisältöä, toimintamalleja ja sijoittelua. Palvelut on tuotava toiminnallisesti yhteen eri ammattilaisten yhteistyönä.<br /><br />UUDENMAAN LIITON on nyt pikaisesti valittava muutosjohtaja ja hänelle riittävän laaja tiimi viemään muutosvisiota eteenpäin yhdessä asukkaiden ja henkilöstön kanssa. Visiona ei voi olla nykytilanteen säilyttäminen vaan asukkaiden tarpeisiin vastaaminen. Tämä johtaa perustason palveluiden vahvistamiseen.<br /><br />Minerva Krohn<br />Uudenmaan maankuntaliiton hallituksen jäsen (vihr)<br /><br />Kaarina Wilskman<br />Uudenmaan maakuntaliiton valtuuston jäsen (kok)<br />
<a href="http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002928586.html" target="_blank">http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002928586.html</a></div>
Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-834682309773876980.post-83755770428121865982016-10-20T16:01:00.000+02:002017-03-05T20:36:00.787+02:00Pattitilanne Uudenmaan sote- ja maakuntavalmistelussa – ”täysin levällään”– Uudellamaalla sote- ja maakuntauudistuksen uudistus on täysin levällään eli nyt on pattitilanne. Monet kunnat eivät ole hyväksyneet sitä, että Uudenmaan liitolla on vastuu valmistelusta, sanoo THL:n perusterveydenhuollon ylilääkäri Minerva Krohn.<br /><br /><a href="http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/sote/pattitilanne-uudenmaan-sote-maakuntavalmistelussa-taysin-levallaan/">http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/sote/pattitilanne-uudenmaan-sote-maakuntavalmistelussa-taysin-levallaan/</a> Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-834682309773876980.post-1150743046977809912016-09-21T16:13:00.000+02:002017-03-05T20:36:37.067+02:00Koulujen digistrategia varmistaa uuden opetussuunnitelman käyttöönotonHelsingissä hyväksyttiin opetuksen digistrategia jonka valmistelu aloitettiin pyynnöstäni. Helsingin koulut ovat käsittämättömän paljon jäljessä opetusta tukevan tekniikan käyttöönotossa verrattuna varmaan mihin tahansa Suomen kuntaan. <br /> <br /> Tavoitteena on tukea kouluja opetuksen muutoksessa ja hankkia tätä tukevia laitteita. <br /> <br /> Muutos herättää vastustusta, niin tämäkin. Linkitetyssä haastattelussa vastaan Arno Kotron kritiikkiin, joka perustuu mielestäni lähinnä väärinkäsityksiin<br /><br /><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/204382-arno-kotron-digiavautuminen-leviaa-opetuslautakunnan-pj-minerva-krohn-vastaa-10">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/204382-arno-kotron-digiavautuminen-leviaa-opetuslautakunnan-pj-minerva-krohn-vastaa-10</a>Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-834682309773876980.post-52976594374053053512016-02-24T12:44:00.000+02:002017-03-05T20:37:43.108+02:00Etiikka on edelleen keskeistä terveydenhuollossaOlen pohtinut rahan ja etiikan suhdetta terveydenhuollossa. Pidin tähän liittyvän esityksen Lääkäripäivillä, josta HS bongasi minut HSTV:n haastatteluun. Linkitän tuon esiintymisen ja siihen liittyvät lehtijutut tähän perään.<br /><br />Perustuslaissa todetaan että sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat kaikille. Palveluita ei siis ole rajatta kansalaisille, kuntalaisille tai veronmaksajille. Suomessa onkin hyvin laajasti universaalit terveyspalvelut. Ne kuuluvat toisaalta kaikille, ja toisaalta sisältävät kaiken tarpeen mukaisen hoidon. <br /><br />Aina välillä esitetään että niiden jotka ovat aiheuttaneet sairastumisensa, pitäisi maksaa oma hoitonsa. Lääkärinä pidän tätä epäeettisenä. Toisaalta, jos hoitaisimme vain ”viattomia” olisi hoidettavaa aika vähän. Hyvin moni sairaus on sellainen johon voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Kyse ei siis ole pelkästään tupakoitsijoista, vaan vaikkapa urheiluvammoissa pitäisi miettiä ihmisen omaa osuutta hoidon tarpeeseen.<br /><br /><div>
En pidä todennäköisenä että suomalaiset olisivat valmiita jättämään tupakivaa keuhkosyöpäpotilasta hoidotta rahan puutteen vuoksi. Hyvä niin. <br /><br />Tästäkin puhuimme HSTV:n haastattelussa. Pätkä löytyy täältä:<br /> <a href="http://www.hs.fi/hstv/uutiset/art-2000002947179.html">http://www.hs.fi/hstv/uutiset/art-2000002947179.html</a> <br /><br />HSTV:n haastattelun taustalla oli ajatus hoidon hinnan kertomisesta potilaille. Pidän tätä ongelmallisena, koska emmehän kerro muidenkaan julkisten palveluiden hintoja eriteltynä palvelujen käyttäjille. Olisi toki toivottavaa että ihmisillä olisi jonkinlainen yleinen käsitys siitä, mitä verovaroin kustannetut palvelut maksavat.<br /><br />HS:n juttu aiheesta täällä: <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002887745.html">http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002887745.html</a> <br /> <br />Nyt HS on halunnut pohtia hoidon kustannusten esittämistä palvelujen käyttäjille.<br /><br />Koko pitkä keskustelumme löytyy täältä: <a href="http://www.hs.fi/hstv/keskustelut/art-2000002947186.html">http://www.hs.fi/hstv/keskustelut/art-2000002947186.html</a></div>
Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-834682309773876980.post-14161231782509854012015-11-03T12:16:00.000+02:002017-03-05T20:40:06.038+02:00Päättäjillä on oltava rohkeutta kokeilla kaksikielistä kouluaPääkaupunkiseudulla yhä useampi lapsi kasvaa täysin kaksikielisessä (suomi, ruotsi) kieliympäristössä. Heidän äidinkielensä ja isänkielensä ovat tasavahvoja, ja olisi älytöntä kutsua toista ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi (peruskoulutermein A1-kieli). Nämä lapset tuntevat sekä suomensuomalaisen että suomenruotsalaisen kulttuurin omakseen. Nykyinen peruskoulun tarjonta ei vastaa tämän kohderyhmän tarpeisiin.<br /><br /><div>
Ruotsin kielikylpyluokat suomenkielisessä perusopetuksessa ovat hyvä vaihtoehto niille, jotka haluavat oppia uuden kielen.<br /><br />Ruotsinkielisessä perusopetuksessa on jo pitkään tarjottu MoFi-opetusta (modersmålsfinska) oppilaille, jotka turhautuisivat täysin suomen alkeisopetuksessa. Tuntimäärä on kuitenkin vain A1:n mukainen, eikä se vastaa varsinaista äidinkielen opetusta. Suomenkielisissä kouluissa voitaisiin tarjota myös äidinkieliruotsia, mutta kysyntä lienee varsin vähäistä.<br /><br />Helsingissä on hyviä kokemuksia siitä, että ruotsinkielinen koulu ja suomenkielinen koulu voivat toimia samassa kiinteistössä tai ainakin saman koulupihan ympärillä. Näin on esimerkiksi Lauttasaaressa, Maunulassa ja Östersundomissa. Tämä on hyvä ratkaisu silloin, kun yksiköt ovat suurin piirtein samankokoisia ja kumpikin osapuoli on sitoutunut vahvasti kummankin kielen tukemiseen.<br /><br />Ilman määrätietoista kielistrategiaa pihan ja työyhteisön arkikieleksi valikoituu väistämättä enemmistökieli. Sen seurauksena suomenkieliset eivät pääse käyttämään ruotsia, mikä oleellisesti heikentää kielen oppimista.<br /><br />Suomessa ei ole ainuttakaan aitoa kaksikielistä koulua, jossa opetusta tarjotaan kummallakin kielellä ja jonka opetussuunnitelma perustuu kummankin kieliryhmän kulttuuriin. Täysin kaksikieliset perheet joutuvat nyt valitsemaan joko suomenkielisen tai ruotsinkielisen perusopetuslinjan.<br /><br />Aika on kypsä kaksikielisen koulumallin kehittämiseen. Jätkäsaareen rakennettava uusi koulurakennus soveltuisi tähän mainiosti. Helsingin yliopiston kielididaktiikan tutkijoilla on aivan varmasti kiinnostusta osallistua kaksikielisen opetuksen kehittämisen.<br /><br />Poliittisilla päättäjillä pitäisi olla nyt rohkeutta käynnistää kokeiluhanke, joka olisi vähintään kymmenen vuoden mittainen. Aikaisintaan vuosikymmenen päästä tuloksia voidaan arvioida ja hyödyntää koko suomalaisen koulujärjestelmän kehittämisessä.<br /><br />Kaksikielisyys lisääntyy tulevaisuudessa varmasti.<br /><br />Bernt Nordman<br />opetuslautakunnan jäsen (vihr)<br /><br />Minerva Krohn<br />opetuslautakunnan puheenjohtaja (vihr), Helsinki<br /><br /><a href="http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002863786.html">http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002863786.html</a></div>
Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-834682309773876980.post-77856998894640729402015-06-05T15:58:00.000+02:002017-03-05T20:41:37.741+02:00 Hallituksen kaupunkipolitiikka huolestuttaaKuntalehti ja Kunta-tv haastattelivat hallitusohjelmaan liittyen. Kepu ei koskaan ole kaupunkien kannalta hyvä pääministeripuolue.<div>
<br /> "Kuntaliiton työvaliokunnassa vihreitä edustava helsinkiläinen Minerva Krohn epäilee uuden hallituksen kaupunkipolitiikkaa.<br /><br />– Periaatteessa keskustan ja perussuomalaisten maankäyttö- ja asuntopoliittiset linjaukset eivät ole kaupunkien kannalta myönteisiä, hän arvioi.<br /><br />Säästötavoitteista tulee hänen mielestään kunnille hankala paikka, koska käytännön päätökset siitä, mitä karsitaan, joudutaan tekemään kunnissa."<br /><br /><a href="http://www.kunta.tv/aiheet/kuntalehti/krohn-hallituksen-kaupunkipolitiikka-huolestuttaa/">http://www.kunta.tv/aiheet/kuntalehti/krohn-hallituksen-kaupunkipolitiikka-huolestuttaa/</a><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></div>
Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-834682309773876980.post-9506687159638286322015-05-22T12:02:00.000+02:002017-03-05T20:42:14.026+02:00Kouluverkkoa pitää kehittää tasapuolisestiHelsingin Sanomat julkaisi pari artikkelia Helsingin kouluverkkokiistoihin liittyen. Linkit löytyvät blogin lopusta. Näissä on aika hyvin avattu koulukiistojen taustoja. <br /><br />Kaupunginhallitus on hyväksynyt Helsingin kouluverkkostrategian. Helsingissä pyritään suomenkielisissä kouluissa vähintään kaksisarjaisiin yhtenäisiin peruskouluihin. Yhdellä koululla voi olla monta toimipistettä. Koulujen hallinnollinen yhdistäminen ei siis tarkoita, että koulu lakkautetaan. <br /><br /><a href="http://www.hs.fi/ilta/art-2000002825792.html">http://www.hs.fi/ilta/art-2000002825792.html</a> <br /><br /><a href="http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002825954.html">http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002825954.html</a> <br /><br />Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-834682309773876980.post-38438193198630500932015-02-09T10:46:00.000+02:002017-03-05T20:43:56.122+02:00Kouluverkkolinjaukset turvaavat hyvän opetuksenHS julkaisi mielipidepalstalla kirjoitukseni liittyen kouluverkkolinjauksiin. Niiden tavoitteet liittyvät pedagogiikkaan ja koulujen johtamiseen.<div>
<br /> Kaupunkisivuilla kirjoitettiin Helsingin kouluverkkolinjauksista (HS 4. 2.) . Opetuslautakunta palautti nämä linjaukset uudelleen valmisteluun, jotta linjausten pedagogiset, johtamiseen liittyvät ja taloudelliset linjaukset kirjoitetaan auki. Perustelut toivottavasti vähentävät vanhempien huolta asiasta.<br /><br />Kaupunkisivuilla kirjoitettiin Helsingin kouluverkkolinjauksista (HS 4. 2.) . Opetuslautakunta palautti nämä linjaukset uudelleen valmisteluun, jotta linjausten pedagogiset, johtamiseen liittyvät ja taloudelliset linjaukset kirjoitetaan auki. Perustelut toivottavasti vähentävät vanhempien huolta asiasta.<br /><br />Kyseiset linjaukset perustuvat jo aiemmin kouluverkkopäätöksissä käytettyihin perusteluihin, jotka kuitenkin löytyivät vain yksittäisten päätösten ohesta. Pyysin linjausten muotoilemista, jotta uudistusten hahmottaminen on helpompaa.<br /><br />Pyrimme yhtenäiseen peruskouluun, jossa on kaksi rinnakkaisluokkaa. Kyse ei siis ole suurkoulusta. Tämä hallinnollisesti yhtenäinen koulu voi sijaita yhdessä tai useammassa rakennuksessa.<br /><br />Yhtenäinen peruskoulu mahdollistaa lasten koulupolun jatkumisen ja madaltaa niveltä siirtyä yläkouluun. Kaksisarjaisessa koulussa opetus joustaa oppilaiden tarpeen mukaan paremmin ja opettajat saavat tukea työlleen. Oppilaiden tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon ja luokkakoot pysyvät kohtuullisina.<br /><br />Opetuksen resurssit pystytään tämän kokoisessa koulussa turvaamaan paremmin. Rehtorien mahdollisuus johtaa kouluaan pedagogisesti ja hallinnollisesti paranee. Voimme toivottavasti madaltaa päätöksentekoa opetuksessa ja antaa rehtoreille enemmän valtaa koulunsa asioihin. Pystymme myös tukemaan rehtoreita johtamisessa paremmin.<br /><br />Opetuslautakunnan puheenjohtajana haluan varmistaa, että helsinkiläistä koulua pystytään kehittämään yhä paremmin lapsia, nuoria ja heidän perheitään tukevaksi. Tämä vaatii muutosta sekä pedagogiikassa että johtamisessa, etenkin kun valtuusto on asettanut tuottavuustavoitteen, jota opetustoimen on noudatettava.<br /><br />Minerva Krohn<br /> opetuslautakunnan puheenjohtaja (vihr), Helsinki<br /><br /> <a href="http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002799237.html">http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002799237.html</a><br /><br /> <br /><br /></div>
Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-834682309773876980.post-31509373904468337002014-03-28T22:31:00.000+02:002017-03-05T20:44:42.510+02:00Uskonnolliset juhlat kouluissaYlen Slaget efter tolv-ohjelmassa keskusteltiin koulujen uskonnollisista juhlista.<br /><br />Puolustin kaikkien lasten oikeutta osallistua koulun juhliin. Yhteisön juhlat pitäisi mielestäni järjestää koko yhteisölle. Tämä koskee etenkin kouluja.<br /><br />Keskustelun taustalla on apulaisoikeuskanslerin lausunto että koulujen pitää huolehtia lasten uskonnonvapaudesta eli oikeudesta olla osallisumatta uskonnollisiin juhliin. <br /><br />Linkin takaa löytyy nettilähetys ohjelmasta<br /><br /><a href="http://areena.yle.fi/1-2225346">http://areena.yle.fi/1-2225346</a>Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-834682309773876980.post-74195870264744443332013-10-23T20:16:00.000+02:002017-03-05T20:45:46.513+02:00Demokratia ja kuntauudistusSuomessa on kunnilla vahva itsehallinto. Tämä on tullut korostetusti esille kuntauudistuksessa jasote-rakennemuutoksessa. Keskeinen osa tätä itsehallintoa on demokraattinen päätöksenteko. Suhtautuminen siihen tuntuu vaihtelevan kovasti sen mukaan mihin tavoitteisiin pyritään.<br /><br />Ajattelen, että kunnallisessa päätöksenteossa on kaksi keskeistä aluetta. Ensimmäinen liittyy maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen, joilla on keskeinen vaikutus verotulojen kertymiseen kunnassa. Toki ne vaikuttavat myös siihen, miltä kunta näyttää ja onko kunnasta helppo tulla ja mennä.<br /><br /><div>
Toinen kokonaisuus on palvelujen järjestäminen, joissa suomalaisten kuntien vastuut ovat aivan omaa luokkansa. Tämä selittyy osittain sillä, että Suomessa hyvinvointiyhteiskunnalla on erittäin laajat peruspalvelut asukkaille, ja osittain sillä, että näiden palveluiden järjestämisvastuu on säädetty kunnille. Palveluihin käytetään kuntalaisilta kerätyt rahat, joten ei ole täysin merkityksetöntä, mitä näihin palveluihin sisällytetään.<br /><br />Maailma on muuttunut niin, että nykyinen kuntakoko ei ole paras mahdollinen kummankaan keskeisen osa-alueen päätöksentekoon. Maankäytön kysymykset koskevat nykyisiä kuntia laajempia alueita ja palvelupuolen vastuut ovat niin suuria, että etenkin väestön vanhentuessa pienten kuntien on vaikea suoriutua eduskunnan säätämistä velvoitteista. Luulisi siis, että olisi luontevaa muodostaa suurempia kuntia, joissa vaaleilla valitut valtuustot päättäisivät näin keskeisistä asioista.<br /><br />Kunnissa on kuitenkin käynnissä itsenäisyystaistelu, jossa demokratiasta ollaan valmiita tinkimään ja itsenäisyyden mittariksi riittää oma kunnanvaakuna. Päätöksentekoa ollaan siis valmiita luovuttamaan ns. ylätasolle (tosin hieman määrittelemättömästi) kunhan kuntaliitoksilta vältytään.<br /><br />Ongelmana päätöksenteon siirtämisessä pois kunnista on demokratian huono toteutuminen, jos keskeisistä asioista päätetään kaukana demokraattisesti valitusta valtuustosta. Toisaalta nyt suunniteltu malli vaikeuttaa myös lähidemokratian toteutumista, vaikka juuri lähidemokratiaa käytetään nykymallin säilyttämisen perusteluna.<br /></div>
<div>
On varsin epätodennäköistä, että ns. ylätason lisäksi tulisi ns. alataso. Kuitenkin monista lähiarkeen vaikuttavista asioista voitaisiin päättää nykyistä kuntarakennetta pienemmissä yksiköissä sekä valtuustoa vähemmän jäykällä päätöksentekomallilla.<br /><br />Kovin montaa tasoa ei päätöksentekoon kuitenkaan ole syytä luoda. Demokratiaa vahvistaisivat riittävän isot kunnat, jotka vastaisivat keskeisistä maankäytön kysymyksistä sekä järjestäisivät sosiaali- ja terveyspalvelut ja ainakin toisen asteen koulutuksen. Lähidemokratian tueksi pitäisi muodostaa päätöksentekojärjestelmä, joka osallistaisi asukkaita oman alueensa asioista päättämiseen sekä hoitamiseen.<br /><br />Minerva Krohn, Kuntaliiton hallituksen jäsen<br /><br /><a href="http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutiskirjeet/kolumnit/2013/Sivut/Demokratia-ja-kuntauudistus.aspx">http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutiskirjeet/kolumnit/2013/Sivut/Demokratia-ja-kuntauudistus.aspx</a></div>
Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-834682309773876980.post-53280098614447972142013-05-14T23:54:00.001+02:002013-05-14T23:54:28.568+02:00Kuntarakenteesta Kuntapäivillä<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Vaalien jälkeen elämäni on ollut poikkeuksellisen rauhallista. Viimeiset 15v olen tehnyt kunnallispolitiikkaa lähes täyspäiväisesti (täyspäiväisen työni rinnalla) Vuoden vaihteessa lopetin urakkani valtuuston puheenjohtajana ja sitä kautta kaupunginhallituksessa. Koko alkuvoden vastuullani on ollut "vain" kaupunginvaltuusto. <br />
Nyt tämä lyhyt "sapattivapaa" on loppumassa; Minut on valittu <a href="http://www.helsinginjuhlaviikot.fi/">Helsingin Juhlaviikkojen</a> hallintoon, joka aloitti jo työnsä. Lisäksi minut valitaan <a href="http://www.uudenmaanliitto.fi/">Uudenmaanliiton</a> maakuntahallitukseen. Näiden lisäksi tulee vielä Vihreiden ainoa paikka <a href="http://www.kunnat.net/fi/Sivut/default.aspx">Kuntaliiton </a>hallituksessa.<br />
<br />
Kuntaliitto järjestää 4v välein Kuntapäivät, joka on aivan megatapahtuma. Tällä kertaa olemme Oulussa, ja paikalla on 1300 kuntapäättäjää. Aika paljon kepulaisia, koska edustettuna ovat lähes kaikki Suomen kunnat. Pidin tänään Vireiden ryhmäpuheenvuoron Kuntapäivillä, ja postaan sen tämän alle. <br />
<br />
<br />
<br />
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuntapäättäjät<br />
<br />
Kunnat ovat vastuussa suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Pääosa ns.<br />
peruspalveluiksi mielletyistä palveluista, jotka ylläpitävät<br />
tasa-arvoa ja hyvinvointia, on kuntien järjestämisvastuulla. Kuntien<br />
vastuulla on myös viimesijainen taloudellinen turva, eli toimeentulotuki.<br />
Ei siis ole merkityksetöntä, miten kunnat suoriutuvat näistä<br />
velvoitteistaan nyt ja tulevaisuudessa.<br />
<br />
<br />
Kommunerna står ofrånkomligen inför stora förändringar. Den nuvarande kommunstrukturen är från en tid då världen var mycket annorlunda; kommunerna hade mindre ansvar, försörnjingskvoten var bättre, människorna förflyttade sig mindre och information rörde sig långsammare. Därtill var befolkningen tidigare mera jämnt fördelad inom landet.<br />
<br />
<br />
”Kaikki haluavat kehitystä, kukaan ei halua muutosta”- tämä on tullut<br />
mieleen kuntarakenneuudistuksen vaiheita seuratessa. Sote-rakennemuutoksen<br />
samanaikaisuus ei toki tee asiasta lainkaan helpompaa.<br />
<br />
Vihreät iloitsevat siitä että suomalaiset arvostavat kotikuntiaan ja niiden<br />
järjestämiä palveluja. Omasta asuinympäristöstä halutaan pitää huolta.<br />
Kunnilla onkin merkittävä rooli viihtyisän, turvallisen ja ekologisesti<br />
kestävän ympäristön turvaamisessa. Kunnat ovat kaavoitusvaltansa vuoksi<br />
vastuussa maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä. Useimmilla alueilla -<br />
käytännössä koko Suomessa - nämä asiat koskevat useampaa kuin yhtä kuntaa.<br />
Kuntien välinen kilpailu asukkaista ei turvaa parasta<br />
mahdollista kaavoitusta ja maankäyttöä. Lisäksi yhdyskuntarakenteen<br />
hajautuminen tekee esim. joukkoliikenteen järjestämisestä vaikeaa. Hyvä<br />
joukkoliikennekään ei yksin riitä. Maailmalla on jo nähtävissä trendi,<br />
jossa ihmisiä kannustetaan yhä enemmän kävelijöiksi ja pyöräilijöiksi.<br />
Tämä on tiiviiden kaupunkiemme seuraava haaste ja tässä voimme ottaa<br />
mallia Oulusta.<br />
<br />
Hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluista varmasti merkittävimpiä ovat<br />
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Ei siis ole ihme, että ns.<br />
sote-uudistus on osoittautunut vaikeaksi ja suuria intohimoja<br />
herättäväksi.<br />
<br />
Perusterveydenhuollon ongelmat eivät johdu tulossa olevasta uudistuksesta<br />
tai sen lykkääntymisestä. Niiden syy on nykyisessä kuntarakenteessa ja<br />
päätöksentekojärjestelmässä. Kunnat vastaavat nykyisinkin sekä<br />
erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon järjestämisestä, joten<br />
rahat sinänsä tulevat samasta kassasta. Kuitenkin yleensä omassa organisaatiossa<br />
olevan perusterveydenhuollon rahanmenoa on vahdittu paljon<br />
tarkemmin kuin sairaanhoitopiirien hoitamaa<br />
erikoissairaanhoitoa. Tämän päätöksenteon rakenteen seurauksena<br />
erikoissairaanhoidon lääkärimäärä on kasvanut 30% viimeisen 20v aikana,<br />
samalla perusterveydenhuollon lääkärimäärä on pysynyt kutakuinkin samana.<br />
On vaikea uskoa, että rahanjako olisi vääristynyt näin paljon, jos<br />
päätöksenteko ja johtaminen olisivat saman organisaation vastuulla.<br />
<br />
Sote-uudistuksessa pitää turvata, että perusterveydenhuollosta ja<br />
erikoissairaanhoidosta päätetään yhdessä. Siten voidaan myös perustason<br />
palvelut turvata jatkossa.<br />
<br />
Kuntien kannalta sosiaali- ja terveystoimi ovat todella merkittävässä<br />
roolissa. Näihin kuluu reilu puolet kuntien rahoista. Sen vuoksi on<br />
tärkeää, että rahanjaosta päätetään mahdollisimman demokraattisella<br />
mallilla. Monissa kunnissa tämän turvaisivat parhaiten kuntaliitokset.<br />
Sote-uudistuksessa huoli koskee erityisesti lähipalveluja. Nykyinen<br />
päätöksenteon malli ohjaa jatkossakin yhä suuremman osan rahoista<br />
erikoissairaanhoitoon. Se on uhka lähipalveluille. On ilmeistä, että Eu:n<br />
potilasdirektiivi ja sen sallima vapaavalintaisuus tulee myös<br />
vaikuttamaan tuotantorakenteeseen.<br />
<br />
Sote-ryhmän linjaukset lisäävät keskuskaupunkien vastuuta sote-palveluiden<br />
järjestämisessä. Eduskunnan tulee pian päättää, miten valtionosuudet<br />
seuraavat tätä tehtävien kasvua. Nykyinen tilanne jossa kuntien tehtävät<br />
lisääntyvät, mutta niiden taloudelliset edellytykset niistä selviytymiseen<br />
heikkenevät, ei voi enää jatkua.<br />
<br />
Kuntauudistukseen liittyy huoli lähidemokratian tilasta. On tärkeää, että<br />
jatkossakin asukkaat voivat demokraattisen päätöksenteon ja osallistumisen<br />
avulla vaikuttaa siihen miten heidän asuinympäristönsä muokkautuu ja<br />
millaisia palveluita verorahoilla järjestetään. Nykyinen kuntarakenne ei<br />
kuitenkaan ole lähidemokratian paras turva. Monissa kunnissa tarvitaan niitä täälläkin useassa puheessa kaivattuja<br />
leveämpiä hartioita kunnille määrätyistä velvoitteista suoriutumiseen ja<br />
toisilla alueilla osasta<br />
asioista voitaisiin päättää nykyistä kevyemmällä rakenteella.<br />
<br />
Kuntamyllerryksen perimmäinen tavoite on kuntalaisten tasa-arvon ja<br />
tasavertaisuuden turvaaminen. Yhtälailla tulevaisuutta turvaa kuntien<br />
tavoitteellinen ympäristöpolitiikka. Ilmastonmuutos muuttaa maailmaa<br />
epävarmemmaksi myös täällä Oulussa. Luonnonvaroja on hyödynnettävä<br />
kestävästi. Talvivaaran kaltaisiin ympäristökatastrofeihin meillä ei ole<br />
varaa.<br />
<br />
Kuntien tulevaisuus on meidän vastuullamme. Toivottavasti meillä on<br />
rohkeutta tehdä päätöksiä tulevaisuuteen katsoen, ei menneisyyteen<br />
takertuen.<br />
<br />
Vihreä ryhmä kiittää Kuntaliitossa toimineita luottamishenkilöitä ja työntekijöitä sekä toivottaa menestystä tulevaisuuteen.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<br /></div>
</div>
Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-834682309773876980.post-78959178858686896222012-10-29T15:01:00.002+02:002017-03-05T20:46:34.341+02:00KiitosKiitos kaikille minua ja muita Vihreitä äänestäneille. <br />
<br />
Jatkan valtuustossa viidettä kautta ja se tuntuu todella kivalta. Säilytimme toiseksi suurimman ryhmän paikan sekä Helsingissä että Espoossa, joka on hyvä juttu. Samoin ryhmäämme nousi nyt liuta nuoria (ja vähän vanhempia) miehiä. Hyvä, että miesten lasikatto rikkoutui.<br />
<br />
Yritän jatkossa löytää aikaa myös blogin pitämiseen. Toivotaan, että sitä löytyy vaikka vapaa-aikaa ei oikein nytkään ole, ja pyörittelen kaikenlaisia blogitekstejä itaisin päässäni, sen sijaan että ne ilmestyisivät tänne.<br />
<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<br /></div>
Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-834682309773876980.post-16492669048802637772012-10-13T09:31:00.001+02:002012-10-13T09:31:20.919+02:00Vaalilehti ja vaalimökkiHelsingin Vihreiden vaalilehti ilmestyi tänään Hesarin välissä. Haserittomiin koteihin se jaetaan myös. Jos ovessa on "ei mainoksia"-kyltti saa lehden Vaalimökiltä Kolmen sepän patsaan luota. Vaalimökki aukeaa tänään kolmelta. Lehden jakelua myös vaaliteltoilla pitkin kaupunkia sekä metroasemilla ja muilla vilkasliikenteisillä paikoilla aamuisin.<br />
<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on"><br />
</div>Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-834682309773876980.post-78830601045914164202012-10-10T14:08:00.000+02:002012-10-10T14:08:08.120+02:00Tilaa uusille asukkailleOsmo Soininvaara, Otso Kivekäs, Mari Holopainen ja Mikko Särelä ovat kirjoittaneet pamfletin "Seuraavat 400 000 helsinkiläistä" Kysymys on todella tärkeästä politiikan osasta, kaupunkisuunnittelusta ja asuntopolitiikasta. Kannattaa tutustua.<br />
<br />
<a href="http://www.soininvaara.fi/2012/10/10/7661/">Oden Blogista</a> ohjeet pamfletin hankkimiseen.<br />
<br />
<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on"><br />
</div>Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-834682309773876980.post-82490917314047022432012-10-09T22:37:00.001+02:002012-10-09T22:37:56.580+02:00Miten kunnallispolitiikka toimii?<br />
<br />
Olen jo muutamana vuonna käynyt pitämässä valmistuville lääkäreille luennon siitä miten päätökset kunnassa tehdään. Tiukan asiallisen sijaan, luentoni on ollut täynnä käytännön esimerkkejä. Aiemmin kurssi on järjestetty vain osalle lääkäreitä Helsingissä, mutta tänä vuonna pääsen vaalien jälkeisenä päivänä puhumaan koko kurssille.<br />
<br />
Työssäni kirjoitin aiheesta THL:n julkaisemaan <a href="http://www.kauppakv.fi/sis/THL/tuote/9789522455260">kirjaan</a>, yhdessä kokoomuslaisen järvenpääläispoliitikon Kaarina Wilskmannin kanssa.<br />
<br />
Viime päivien Hesaria lukiessa olen epäillyt että, lehden toimittajat seuraavat ihan eri kuntapolitiikkaa kuin minä. Toki he ovat lähinnä valtuustokokousten varassa, ja niissä käyty keskustelu on välillä todella absurdia. Keskustelua voi kuka tahansa seurata joko suoraan tai jälkikäteen <a href="http://www.helsinkikanava.fi/fi">Helsinkikanavalta</a>. Etenkin 26.9 pidetyn kokouksen aloite kaupallisten ulkomainosten kieltämisestä ja 12.9 kokouksen globaalin vastuun strategia tarjoavat ajoittain absurdiakin viihdettä.<br />
<br />
Helsingissä kuulemma Kokoomus ja Vihreät ovat kovasti sopineet asioista keskenään. Kyllä, joissain päätöksissä enemmistö on syntynyt Kokoomuksen, Vihreiden ja pienempien puolueiden voimin, demareiden jättäytyessä ulkopuolelle. Useimmiten sopua on kuitenkin etsitty kaikkien kolmen suuren puolueen voimin, ja ikävän usein Kokoomus ja demarit ovat löytäneet toisensa, ja päättäneet asioista kaksin (tai pienten ryhmien tuella.) <a href="http://minervakrohn.blogspot.fi/2012/09/pormestari-helsinkiin.html">Apulaiskaupunginjohtajavalinnat</a>, joista kirjoitin aiemmin, ovat tästä vain yksi esimerkki. <br />
<br />
Merkittävin demarien irtiotto tällä kaudella tapahtui pari vuotta sitten, kun puolue jäi laajan budjettisovun ulkopuolelle. Jopa vasemmistoliitto oli tuolloin sovussa mukana. Demarit ovat usein olleet valmiita nostamaan kaupungin menoja, ilman ideoita lisätuloista. Kaupunki on kuitenkin velkaantunut hurjaa vauhtia, eikä tämä tulevien polvine kustannuksella eläminen ole kestävää taloudenpitoa. Demareilla on tapana esittää budjettiin paljon lisämenoja, mutta usein aika kevyin perustein, joten ehkä se on osa jokavuotista budjettineuvottelunäytelmää. <br />
<br />
Kokoomus ja demarit veivät yhdessä eteenpäin Kokoomuksen esittämää palvelualoitetta. Tämän idea on se että, mikä tahansa kaupungin ulkopuolinen toimija voi tehdä oman tarjouksensa jostain kaupungin toiminnasta, ja tällä tavalla ”haastaa” kaupungin. Kokoomus haluaa että, näihin haasteisiin vastattaisiin. Palvelualoite ei kuitenkaan edellytä että, kaupunki ryhtyisi haasteen tehneen toimijan kanssa yhteistyöhön, ja jos jokin toiminta päätettäisiin ulkoistaa, pitäisi se tässäkin tapauksessa kilpailuttaa. Täytyy myöntää etten lainkaan ymmärrä mitä ideaa tässä on. Jos kaupunki haluaa ostaa jotain palveluita, sen voi tehdä ilman palvelualoitetta, ja jos ei halua, on turha käyttää kenenkään energiaa tällaiseen käsittelyyn. Jos halutaan että yrittäjät ehdottavat uusia innovaatioita palvelujen suhteen, voidaan siihen päästä neuvottelumenettelyllä yms. Demarit ovat kovasti pitäneet esillä että vastustavat ulkoistuksia yms. Palvelualoitetta he kuitenkin halusivat yhdessä kokoomuksen kanssa selvittää. <a href="http://elinamoisio.fi/palvelualoite-ja-vihreat/">Elina Moisio bloggaa</a> tästä hyvin.<br />
<br />
<br />
Jostain syystä toimittajien on myös ollut vaikeaa ymmärtää valtuuston kesäkuista päätöstä Vallilanlaakson joukkoliikennekadusta. Kaava kaatui valtuustossa minun pj-äänelläni, joka on ensimmäinen kerta 16v valtuustouran aikana kun muistan puheenjohtajan äänen ratkaisseen jonkin asian. Asia oli valtuuston käsittelyssä uudestaan, koska ELY-keskus (joka on valvontaviranomainen) huomautti kaupungille kaavan olevan yleiskaavan vastainen. Mikäli valtuusto olisi vielä kesäkuussakin vienyt kaavaa eteenpäin, olisi asiaa käsitelty hallinto-oikeudessa, jossa se todennäköisesti olisi kaatunut. Soininvaara on perustellut asiaa <a href="http://www.soininvaara.fi/2012/06/07/6790/">blogissaan</a> hyvin.<br />
<br />
<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on"><br />
</div>Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-834682309773876980.post-67246988605688660372012-10-09T18:40:00.001+02:002012-10-10T14:01:12.161+02:00Miten terveydenhuolto saadaan kuntoon? Kunnallispolitiikan keskeisiä kysymyksiä on, miten terveys- ja sosiaalipalvelut saadaan toimimaan. Molemmat tarjoavat ihmisten kannalta erityisen tärkeitä palveluita ja rahaa näihin kuluu noin puolet kunnan budjetista. Viime vuosina on havahduttu siihen, ettei perusterveydenhuolto toimikaan kuten pitäisi. <br />
<br />
Työskentelen perusterveydenhuollon kehittämisen kanssa joten tiedän, että toimintakäytäntöjä muuttamalla voidaan saada paljon hyvää aikaan. Kehittämishankkeena on menossa esim. <a href="http://www.potkuhanke.fi/">Potku-hanke</a>, jossa otetaan käyttöön ns. terveyshyötymallia. Siinä koko terveysaseman toiminta mietitään uudestaan siten, että monisairaat potilaat saavat paremmin tukea omahoitoonsa ja mm. järjestöt otetaan mukaan potilaille tarjottavaan tukeen. Terveyshyötymalli pitää ottaa käyttöön myös Helsingissä.<br />
<br />
Perusterveydenhuollon ongelmat eivät kuitenkaan ole vain toimintatapojen ongelmia. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana erikoissairaanhoidon menot ovat kasvaneet paljon terveyskeskusten menoja nopeammin. Tähän on osittain syynä päätöksenteon rakenne; erikoissairaanhoito hoidetaan kuntayhtymissä, joiden on helpompi ylittää budjettinsa kuin kaupungin omana toimintana pyöritettävän perusterveydenhuollon. Terveydenhuollossa voidaan uusille kustannuksille kyllä löytää hyvät perustelut, mutta nyt ei ole mietitty kustannusjakoa avohoidon ja sairaalahoidon välillä. <br />
<br />
Perusterveydenhuollon resurssit ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet selvästi hitaammin kuin erikoissairaanhoidon resurssit. Terveydenhuollon menojen reaalinen kokonaiskasvu aikavälillä 1995-2000 oli 2,6 % /vuosi. Reaalinen kasvu erikoissairaanhoidossa oli tuolloin 2,5 % /vuosi ja perusterveydenhuollossa 1,6 % /vuosi. Aikavälillä 2005-2010 terveydenhuollon menojen kokonaiskasvu oli 1,5 %/vuosi ja kasvu erikoissairaanhoidossa 1,5 %/vuosi, mutta perusterveydenhuollossa vain 0,2 %/vuosi.<br />
<br />
Ministeri Risikko (kok) totesi reilu viikko sitten uutisissa, että kun rahanjako on nyt suunnilleen 2-1 erikoissairaanhoidon hyväksi, niin se pitäisi kääntää toisin päin. Voisi toki jäädä odottamaan miten ministeri tämän vastuulleen kuuluvan asian hoitaa, mutta ehkä hän vain taivasteli asiaa ryhtymättä toimiin.<br />
Helsingin pitää olla valmis satsaamaan perusterveydenhuoltoon, jotta kaikki raha ei valu erikoissairaanhoitoon. Tätä on yritetty mutta täälläkin tuo HUS:in päätöksenteon karkaaminen näkyy.<br />
<br />
Terveyskeskusmaksusta pitää luopua. Olen aiemmin kannattanut maksua, joka ei useimmille meistä ole kohtuuton. On kuitenkin järjetöntä, että noin kolmasosa maksusta menee sen rahastamiseen. Tämä byrokratia kannattaa karsia pois. Lisäksi, terveysasemalla ei nykyisin ole ongelmana ns. turhat käynnit, koska palvelun saatavuus on niin heikkoa. Eli vastaanotolle on vaikea päästä. Työssäkäyvät, jotka oletettavasti ovat esim. työkyvyttömiä terveempiä, pääsevät lisäksi työterveyshuoltoon maksutta. Terveyserot ovat kasvaneet. On siksi kohtuutonta periä maksua niiltä, jotka ovat eniten hoidon tarpeessa ja jättää perimättä, niiltä joiden terveydentila on parempi.<br />
<br />
Terveyskeskusten toimintaa pitää kehittää niin, että kaikkien asioiden ratkaisemiseksi ei tarvita lääkärinvastaanottoa. Ihmisten kannalta on kuitenkin tärkeintä että saavat asiansa hoidettua sujuvasti.<br />
<br />
Helsingin vihreiden terveysteesit löytyvät <a href="http://helsinginvihreat.fi/helsingin-vihreat/arvot/terveydenhuolto-2012/">täältä</a>.<br />
<br />
<br />
<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on"><br />
</div>Minerva Krohnhttp://www.blogger.com/profile/04371550477966105110noreply@blogger.com0