UUDENMAAN maakunnan sote-ja maakuntauudistuksen esivalmistelu on huolestuttavasti myöhässä verrattuna Suomen muihin maakuntiin. Ensi vuoden heinäkuun alussa maakuntien alueella pitää olla valmiina uusi väliaikainen organisaatio. Sen tehtävä on vastata uudistuksen esivalmisteluista.
Myöhästymisen taustalla lienee useita syitä. Päättäjien keskuudessa ei ole syntynyt vielä aitoa muutoksen tarvetta. Pikemminkin halutaan pitää kiinni olemassa olevista organisaatioista ja puolustaa niiden asemaa.
VALTIONEUVOSTON antama erillisratkaisun mahdollisuus hidasti toimeen tarttumista. Osa valmistelijoista ja päättäjistä epäilee tai toivoo uudistuksen vielä kaatuvan. Muihin maakuntiin verrattuna alueella ei ole selkeää keskuskaupunkia vaan useita vahvoja keskustoja. Erikoissairaanhoidon asema on vahva.
Kello käy. Aikaa on noin puoli vuotta valmistella keskeisiä linjauksia yli 1,5 miljoonan asukkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja varten.
ESIVALMISTELUN aikana pitää löytää palveluille muutosvisio ja tavoitteet sekä sopia valmistelun yhteistyöstä. Samalla tulee määritellä pääasialliset keinot ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi on hahmoteltava muutoksen keskeiset vaiheet ja vaiheiden lopputulokset ja tuotokset. Kaikki tämä vaatii taustaksi nykytilanteen kartoituksia sekä yksityiskohtaisia esiselvityksiä. Muutostyö ei ole vielä edes alkanut Uudellamaalla.
Käytännössä tämä esivalmisteleva väliaikainen organisaatio muovaa jo esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon integroitujen eli yhteensovitettujen palveluiden toteutusta. Liian kiireisesti tehdyssä ja hutiloivassa valmistelussa on vaarana, että hukataan keskeiset tavoitteet perustason palvelujen saatavuuden parantamisesta ja lähdetään suunnittelemaan pelkkiä hallinnollisia ratkaisuja miettimättä, mitä alueen asukkaat todella tarvitsevat.
NÄMÄ ovat isoja kysymyksiä, joiden valmistelu vaatii aikaa ja asukkaiden ja henkilöstön osallistumista käytävään keskusteluun. Tätä aikaa on nyt tärvätty Uudellamaalla.
Eettisesti – ja taloudellisesti – vahvin perustelu suunnittelulle tulee olla alueen asukkaiden todellisessa palvelutarpeessa eli sosiaalisten ongelmien ja sairauksien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Sen mukaan on suunniteltava palveluiden sisältöä, toimintamalleja ja sijoittelua. Palvelut on tuotava toiminnallisesti yhteen eri ammattilaisten yhteistyönä.
UUDENMAAN LIITON on nyt pikaisesti valittava muutosjohtaja ja hänelle riittävän laaja tiimi viemään muutosvisiota eteenpäin yhdessä asukkaiden ja henkilöstön kanssa. Visiona ei voi olla nykytilanteen säilyttäminen vaan asukkaiden tarpeisiin vastaaminen. Tämä johtaa perustason palveluiden vahvistamiseen.
Minerva Krohn
Uudenmaan maankuntaliiton hallituksen jäsen (vihr)
Kaarina Wilskman
Uudenmaan maakuntaliiton valtuuston jäsen (kok)
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002928586.html
Myöhästymisen taustalla lienee useita syitä. Päättäjien keskuudessa ei ole syntynyt vielä aitoa muutoksen tarvetta. Pikemminkin halutaan pitää kiinni olemassa olevista organisaatioista ja puolustaa niiden asemaa.
VALTIONEUVOSTON antama erillisratkaisun mahdollisuus hidasti toimeen tarttumista. Osa valmistelijoista ja päättäjistä epäilee tai toivoo uudistuksen vielä kaatuvan. Muihin maakuntiin verrattuna alueella ei ole selkeää keskuskaupunkia vaan useita vahvoja keskustoja. Erikoissairaanhoidon asema on vahva.
Kello käy. Aikaa on noin puoli vuotta valmistella keskeisiä linjauksia yli 1,5 miljoonan asukkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja varten.
ESIVALMISTELUN aikana pitää löytää palveluille muutosvisio ja tavoitteet sekä sopia valmistelun yhteistyöstä. Samalla tulee määritellä pääasialliset keinot ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi on hahmoteltava muutoksen keskeiset vaiheet ja vaiheiden lopputulokset ja tuotokset. Kaikki tämä vaatii taustaksi nykytilanteen kartoituksia sekä yksityiskohtaisia esiselvityksiä. Muutostyö ei ole vielä edes alkanut Uudellamaalla.
Käytännössä tämä esivalmisteleva väliaikainen organisaatio muovaa jo esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon integroitujen eli yhteensovitettujen palveluiden toteutusta. Liian kiireisesti tehdyssä ja hutiloivassa valmistelussa on vaarana, että hukataan keskeiset tavoitteet perustason palvelujen saatavuuden parantamisesta ja lähdetään suunnittelemaan pelkkiä hallinnollisia ratkaisuja miettimättä, mitä alueen asukkaat todella tarvitsevat.
NÄMÄ ovat isoja kysymyksiä, joiden valmistelu vaatii aikaa ja asukkaiden ja henkilöstön osallistumista käytävään keskusteluun. Tätä aikaa on nyt tärvätty Uudellamaalla.
Eettisesti – ja taloudellisesti – vahvin perustelu suunnittelulle tulee olla alueen asukkaiden todellisessa palvelutarpeessa eli sosiaalisten ongelmien ja sairauksien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Sen mukaan on suunniteltava palveluiden sisältöä, toimintamalleja ja sijoittelua. Palvelut on tuotava toiminnallisesti yhteen eri ammattilaisten yhteistyönä.
UUDENMAAN LIITON on nyt pikaisesti valittava muutosjohtaja ja hänelle riittävän laaja tiimi viemään muutosvisiota eteenpäin yhdessä asukkaiden ja henkilöstön kanssa. Visiona ei voi olla nykytilanteen säilyttäminen vaan asukkaiden tarpeisiin vastaaminen. Tämä johtaa perustason palveluiden vahvistamiseen.
Minerva Krohn
Uudenmaan maankuntaliiton hallituksen jäsen (vihr)
Kaarina Wilskman
Uudenmaan maakuntaliiton valtuuston jäsen (kok)
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002928586.html
