maanantai 22. marraskuuta 2004

Suvaitsevainen Helsinki

Istuin äskettäin hienoilla illallisilla. Toisella puolellani istui kansainvälisesti menestyneen suomalaisen yrityksen johtoon kuuluva henkilö, toisella puolellani 15 v suomessa asunut maahanmuuttaja.

Kansainvälisessä yrityksessä työskentelee ihmisiä eri puolilta maailmaa. Sen kannalta on tärkeää että viisumi ja työlupa ulkomailta tulevalle työntekijälle järjestyvät joustavasti. Samoin yrityksen suomalaisten työntekijöiden pitää tarvittaessa voida lähteä ulkomaille vuodeksi - pariksi. Useimmat ulkomailta tulevat työntekijät viipyvät täällä vain pari vuotta, ennen paluutaan kotimaahansa tai lähtemistä työkomennukselle muualle maailmassa.
Yritys on kansainvälinen, työkielenä on usein englanti, ja ulkomailta tulleita kohdellaan työpaikalla kuten suomalaisiakin. Kaikkien oletetaan tekevän ahkerasti töitä, se on yrityksen menestymisen edellytys. Erityisen tärkeää on saada myös muualta tulleiden osaaminen käyttöön, yrityksen toimialan osaajia ei suomessa kouluteta riittävästi. Kansainvälisyys on siis alalla menestymisen edellytys.

Itä-Euroopasta Suomeen muuttanut pöytänaapurini kertoi hieman toisenlaisesta asenteesta ulkomaalaisiin. Viidentoista vuoden aikana hän on oppinut suomen erittäin hyvin, korkeakoulututkintojakin on kaksi. Työhakemuksia hän kertoi lähettäneensä useita tuhansia. Vakituista, tai edes säännöllistä työtä ei kuitenkaan ole löytynyt. Mies kertoo työllistäneensä itsensä kolmessa eri ammatissa freelancerinä. Tulot ovat epäsäännöllisiä, oma työpaikka täytyy aina luoda uudestaan.

Mutta Helsinkihän on kansainvälisestikin arvostettu hyvästä elämänlaadusta ja turvallisuudesta. Toki täällä viihtyy, vaikka työura olisikin kovin pätkittäistä. Turvallisuus ei kuitenkaan kaikin osin koske muualta tulleita. Vierustoverini kertoi joutuneensa kolme kertaa väkivallan uhriksi, koska hänen oli kuultu puhuvan kadulla venäjää.

Helsinki pyrkii menestymään kansainvälisenä mini-metropolina. Kansainvälisissä elämänlaatuvertailuissa olemme menestyneet hyvin. Helsinkiä on pidetty etenkin turvallisena. Menestyäksemme kansainvälisesti meidän pitää onnistua houkuttelemaan tänne osaajia kaikkialta maailmasta. Suomessa on panostettu koulutukseen. Luovuuskeskuksena voisimme tuottaa maailmalle osaamiseen ja oivallukseen perustuvia hyödykkeitä. Luonnonvarojen sijaan näiden tuottamiseen tarvitaan kekseliäisyyttä. Luovuus ja keksinnöt syntyvät tutkimusten mukaan parhaiten monipuolisessa ympäristössä, jossa ihmisten erilainen kokemustausta tuo uusia ärsykkeitä. Tarvitsemme siis kansainvälisiä osaajia ja kulttuurintekijöitä tänne lyömään viisaat päänsä yhteen.

Illallisseuranani ollut kansainvälisen yrityksen johtoon kuuluva mies uskoo varmasti että ulkomaalaiset osaajat parantavat sekä hänen edustamansa yrityksen että koko Suomen menestystä. Kerroin hänelle toisen vierustoverin kokemuksista ja totesin että, pyrkimys kansainvälistymiseen ei onnistu jos täällä jo olevilla ulkomaalaisilla ei ole mukavaa. Menestyvän suomalaismiehen mukaan ei pidä olla mukavaa, mutta siedettävää kai kuitenkin. Ilmeisesti mukava elämä ulkomaalaisille kuulosti hänen korvissaan sosiaalitukien väärinkäytöltä.

Minun kokemukseni on että, ihmiset pyrkivät mukavaan elämään. Jokainen luo oman mukavan elämän sisällön itse, mutta yleensä siihen sisältyy koti, ystäviä, mielekäs työ ja turvallisuus liikkua. Jos täällä asuvien ulkomaalaisten kokemus Suomesta sisältää jatkuvasti arkipäiväistä rasismia; vaikeus saada työtä, väkivallan uhka ulkona liikkuessa, mahdottomuus ystävystyä suomalaisten kanssa, on menestymisstrategiamme kansainvälisenä kaupunkina tuhoon tuomittu.

Minerva

Ei kommentteja: