lauantai 31. joulukuuta 2005

Tärkeää

Uusi kalenteri on ihanan tyhjä, loputtomasti päiviä käytettäväksi. Ajastahan ei voi olla pula, sitä tulee koko ajan lisää. Todellisuudessa aika loppuu aina kesken. Kiireen vuoksi jätän hoitamatta monta sellaista asiaa, jotka haluaisin tehdä. Entä jos priorisoisin asiat paremmin? Ehkä onnistuisin täyttämään kalenterini sellaisella, joka myös loppuvuodesta näyttää mielekkäältä. Päätän aloittaa listaamalla tärkeitä ja turhia asioita. Yritän karsia turhat, jolloin aikaa jää tärkeille. Vaikuttaa yksinkertaiselta. Olen tyytyväinen suunnitelmaani.

Töiden osalta tärkeän ja turhan listaaminen vaikuttaa ensin helpolta. Toisaalta myös turhat asiat on yleensä pakko tehdä. Joudun ensi vuonnakin laatimaan c-lausuntoja toimintakyvystä, jota en itse ole ollut havainnoimassa. Ajankäytöllisesti turhaa, mutta hoitotukea saavan vanhuksen kannalta tärkeää. Päätän kuitenkin täyttää työpäiväni vain tärkeällä, ja jättää turhat asiat hoitamatta. Kokonaisuudessaan töissä käynti on sitä paitsi ajankäytöllisesti plussan puolella.

Entä muut turhat asiat. En kai voi listata turhiksi kokouksia, joissa kuitenkin päätetään tärkeistäkin asioista. Demokratia toimii tekemällä päätöksiä kokouksissa. Etukäteen ei voi tietää mikä kokous on tärkeä, ja mikä täysin turha. Joudun siis jättämään kokoukset pois turhien asioiden listalta, vaikka osa kuuluisi sinne aivan varmasti. Viikko sitten esimerkiksi kuuntelin yksityiskohtaista selostusta moottoriurheilun ratatarpeista Uudenmaan alueella. Samalla tarkkuudella käsiteltiin myös eri ammuntalajeja. Oma ajatukseni harhaili. Ralliautoilu ja ampuminen eivät pääse ajankäytön priorisoinnissani korkealle. Vaikka molemmilla kuulemma harrastajamäärä kasvaa, ja ratoja tarvittaisiin runsaasti lisää.

Lopulta listaan vain tärkeät asiat, ja päätän keskittyä ensi vuonna niihin. Turhat asiat varmaan katoavat itsestään kun ei niille enää jää aikaa.

Perhe
Sinkkuna minut usein lasketaan perheettömäksi. Perhettä on kuitenkin ympärillä kadehdittavasti. Ruokapöydän jatkopalat eivät ole riittää, kun jouluaterialle kertyy 12 henkeä. Perheelle pitää varata enemmän aikaa. Kesällä suunnittelin tekeväni joskus koulun jälkeen ruokaa sisarten lapsille. Yhtenä perjantaina onnistuin lämmittämään hernekeittoa. Söimme sitä iloisina pöytäni ääressä ja muistelimme kesäistä retkeä, jolloin hernekeittokippoon satava vesi sekä jäähdytti keiton että lisäsi sen määrää. Muisto matonpesukalliolle tehdystä nuotiosta lämmittää keskellä talvea.

Ystävät
Ystäville päätän varata enemmän aikaa. Kun illat ja voimat kuluvat kokouksissa täytyy ystävien tapaamiset joskus sopia kuukautta aiemmin. Minulla on onneksi edelleen ystäviä jotka sietävät seuraani, silloinkin kun minulla on voimia vain heidän sohvallaan makaamiseen. Useammin voisin kuitenkin ehtiä kahvilaan juttelemaan tai kutsua jonkun iltateelle.

Teatteri
Hyvä teatteriesitys herättää kaikki aistit. Esitys on ainutkertainen, vaikka sama näytelmä olisi ohjelmistossa pitkään. Tuntuu hurjalta, että näyttelijä eläytyy rooliinsa siinä edessäni. Asiat tapahtuvat muutaman metrin päästä minusta, oikeasti.
Syksyllä luukusta tuli teattereiden syysohjelman esitteitä. Laitosteatterit eivät innosta, mutta ymmärsin, että myös pienempien teattereiden liput tulivat silloin myyntiin. En osannut suunnitella milloin teatterille olisi aikaa. Näytökset myytiin loppuun, ja moni hyvä esitys jäi näkemättä.

Elokuvat.
Elokuvista puuttuu teatterin ainutkertaisuus, mutta hyvä tarina vie mukanaan. Eteeni loihditaan kokonaan toinen maailma, johon minä saan siirtyä. TV latistaa hyvänkin filmin, joten elokuviin pitää todella lähteä, eikä odottaa DVD-kopiota.

Hyvä ruoka
Pahaa ruokaa ei kannata syödä, jollei ole pakko. Yleensä ei ole. Täytyy huolehtia, että tarjolla aina on sellaista jonka syömisestä nauttii. Vielä parempi jos seuraksi saa perhettä tai ystäviä, koska yksin syötynä kaikki menettää osan herkullisuudestaan.

Kävely
Erityisesti pidän sauvakävelystä, mutta otsikossa se näyttäisi liian keski-ikäiseltä. Kotini vierestä lähtee reitti meren rannalla hautausmaan vieressä. Pala luontoa keskellä Helsinkiä. Vuodenaikojen vaihtelun näkee reitin varrella hyvin. Seuraksi voi myös pyytää ystävän tai sisaren, jolloin tulee monta tärkeää asiaa hoidettua kerralla.

Yrjönkadun uimahalli
Suomen vanhin uimahalli, jossa on hieno roomalaisen kylpylän tunnelma. Puulämmitteinen sauna ja naku-uinti. Kahden tunnin matka toiseen maailmaan.


Minerva Krohn

Ei kommentteja: