tiistai 18. syyskuuta 2012

Pormestari Helsinkiin




Helsingissä on kaupunginjohtaja ja neljä apulaiskaupunginjohtajaa. Heidät on kaikki valittu poliittisella mandaatilla tehtäviinsä. Kuntalaki on vuodesta 2007 mahdollistanut tämän. Kuntalaki kuitenkin edellyttää, että poliittiset johtajat valitaan valtuutettujen joukosta valtuustokauden mittaiseksi ajaksi. Tätä kutsutaan pormestarimalliksi. Laki ei mahdollista suoraa pormestarivaalia, jossa kaupunkilaiset saisivat valita kaupunginjohtajansa.

Helsingissä kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat valitaan 7 vuoden määräaikaiseen virkaan. Tämä on olevinaan kompromissi virkajohtajien ja poliittisten johtajien välillä, mutta ei itse asiassa ole lain hengen mukainen.

Tällä kaudella Helsinkiin on valittu kaksi apulaiskaupunginjohtajaa. Molemmat valinnat olivat laajasti julkisuudessa. Reilu vuosi sitten sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajaksi valittiin kokoomuksen Laura Räty. Olin itse hänen vastaehdokkaanaan. Demarit päätyivät tukemaan kokoomuksen ehdokasta, koska laskivat (aivan oikein) että saavat siten kokoomuksen tuen omille ehdokkailleen jatkossa. Julkisuudessa molemmat puolueet kehtasivat väittää, ettei kyseessä ollut poliittinen valinta.

Tänä keväänä demareiden Tuula Haatainen yllättäen siirtyi Kuntaliittoon. Kokoomus tuki demarien ehdokasta ja uudeksi apulaiskaupunginjohtajaksi valittiin Ritva Viljanen (sdp). Kokoomuksen Risto Rautava kävi valinnan jälkeen ilkkumassa Vihreille ”toivottavasti otitte opiksi. Ei olisi pitänyt asettaa vastaehdokasta Rädylle”. Myöhemmin hän kiisti toimineensa näin.

Miksi äänestäjän kannattaisi kiinnostaa tällaisesta poliitikkojen hiekkalaatikkoleikistä? Siksi että, kunnan tulisi toimissaan noudattaa lakia ja valita joko poliitikkopormestarit vaalikaudeksi tai valita virkaan pätevin hakija riippumatta poliittisesta taustasta. Helsingissä kaupungin johtajistolla on merkittävästi valtaa. Siksi heidän pitäisi myös edustaa valtuuston voimasuhteita, jos ja kun he edustavat jotain poliittista puoluetta.

Keskustelussa on ollut kaupunginhallituksen jäsenten ”palkka.” En kannata tätä, vaikka omasta kokemuksesta tiedän, että vaativan työn ja vaativan luottamustoimen yhdistäminen on vaikeaa. Helsingissä on jo täyspäiväpoliitikkojen porukka; kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat. Tehdään heistä pormestareita.

Vaalikoneista

Vaalikoneiden tarkoitus on helpottaa äänestäjiä löytämään heille sopiva ehdokas. Valitettavasti ne toimivat tässä varsin huonosti. Kysymykset ovat yksinkertaistettuja eivätkä usein liity lainkaan kunnassa päätettäviin asioihin. Lisäksi asioissa on usein monta puolta, jolloin ehdokkaat päätyvät vastaamaan varovaisemmin kuin koneita käyttävät äänestäjät, jotka saattavat miettiä asiaa vain yhdestä näkökulmasta. Jotkut ehdokkaat myös taktikoivat vastaamalla tavalla jota olettavat äänestäjien toivovan, vaikka tietäisivät että asia on päätymässä täysin toisin.

Esimerkkeinä näiden vaalien huonoista vaalikonekysymyksistä mainittakoon MTV3n kysymykset harrastuksista (lavatanssit, liikunta, kirjallisuus), uskonnollisesta vakaumuksesta sekä siitä uskooko ydinperheeseen. Luulin että nyt valitaan kuntiin päättäjiä, eikä treffikumppaneita


Kokemusta


Tässä lyhyt listaus tärkeimmistä luottamustoimistani ja töistäni

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 2003-2004, 2011-
Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja 2005-2008
Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja 2001-2003
Kaupunginhallituksen jäsen 1999-2000, 2009-2010
kaupunginvaltuutettu 1997-
Vihreän ryhmän puheenjohtaja 1998-2003

HOASin hallituksen jäsen

Uudenmaan liiton maakuntahallituksen jäsen 2005 -2009
Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsen 2009-

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysneuvottelukunnan pj 2009-
HYKS hallituksen jäsen 1997-2000
varajäsen 1994-1997

Työkokemus
Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL 16.8.2010 alkaen
Yleislääketieteen kehitysjohtaja, Terveystalo, 2007-2010
Terveyskeskuslääkäri, Helsingin kaupunki, 1995-2007
Hoitolaitoksen lääkäri Kyläsaaren hoitolaitos, Helsingin kaupunki, 1991-1995

opiskeluaikana lisäksi vankilalääkärin sijaisuuksia Hämeenlinnan vankilassa ja
vankilasairaalassa v. 1989-1991

Kielitaito
Suomi, äidinkieli
Ruotsi, sujuva
Englanti, sujuva
Saksa, perusteet