keskiviikko 20. marraskuuta 2002

Kaupungin taloustilanne ja peruspalvelut

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 13.11.02 kaupungin ensi vuoden budjetin. Laajimmin kaupunkilaisia koskee päätös kunnallisveron nostamisesta, ensi vuonna helsinkiläiset maksavat kunnallisveroa 17.5%, eli prosenttiyksikön enemmän kuin tänä vuonna. Helsingin lisäksi kunnallisveroa on nostettu 92.ssa kunnassa, ja laskettu vain kahdessa. Kaiken kaikkiaan noin 1,5 miljoonan suomalaisen verotus kiristyy ensi vuonna, luvatun kevenemisen sijaan. Kunnallisverossa ei ole progressiota. Tasaverona se puree siis pieni- ja keskituloisiinkin kovemmin kuin paremmin ansaitseviin. Helsingin muuta maata oleellisesti korkeammat asumiskustannukset tekevät tilanteen erityisen hankalaksi. Helsinki on monelle liian kallis kaupunki asua, kun palkasta ei verojen ja asumiskulujen jälkeen jää paljoa käteen.

Helsingin talouden ongelmat johtuvat yhteisöveron kunnille tulevan osuuden pienenemisestä. Valtio kerää yritysten voitostaan maksamasta verosta yhä suuremman osan valtion kassaan, ja kunnille jää vähemmän jaettavaa. Tässä jaossa Helsinki, ja sen asukkaat ovat olleet menettäjinä. Valtio taas tarvitsee yhteisöverotuottoja menojensa kattamiseen, koska valtionverotusta on päätetty keventää.
Tutkimusten mukaan me suomalaiset arvostamme peruspalveluita, kuten terveydenhuoltoa, päiväkotia, vanhuspalveluita ja koulutusta, joita tuotetaan kuntien toimesta, yhteisillä verorahoilla. Veronkevenemisen sijaan moni valitsee mieluummin laadukkaan palvelun. Helsingissä ollaan ensi vuonna kuitenkin hankalassa tilanteessa; palveluja joudutaan karsimaan vaikka verot nousevat. Lainaa joudutaan tänä - ja ensi vuonna ottamaan yhteensä 750 M €. Tämän vajeen paikkaamiseksi olisi veroja pitänyt nostaa vielä 4% lisää!

Jotta Helsinki kykenisi tulevaisuudessakin turvaamaan kaupunkilaisille tärkeät peruspalvelut, täytyy sopeutusta tehdessä päättää minkälaiseen palvelurakenteeseen pyritään, ja tämän jälkeen pitää päätöksillä edistää tätä rakennemuutosta. Muuten säästöjä tehdään lyhytnäköisesti paniikkijarrutuksella, ja lopulta ollaan sekä menojen että palveluiden kannalta huonossa tilanteessa. Kokemus osoittaa, että taloudellisesti hyvinä aikoina rakenteita ei saada uudistetuksi, kun siihen ei ole välitöntä tarvetta. Huonompina aikoina tuijotetaan helposti pelkkiin menosäästöihin, ja tulevaisuus katoaa näkyvistä.

Peruspalveluiden turvaamiseksi Helsingissä on kuitenkin keskeistä miten valtion ja kuntien rahoitussuhde järjestetään jatkossa. Valtionvarainministeriössä on kaavailtu koko yhteisöveron tuoton siirtämistä valtiolle. Tämä ehdotus sisältyy myös pari viikkoa sitten julkistettuun Arvelan verotyöryhmän ehdotuksiin. Yhteisöveron siirtäminen kokonaan valtion pussiin olisi todella kestämätöntä elinkeinopolitiikkaa. Yhteisöveron tuotto kannustaa kuntia satsaamaan yritysten hyvään menestymiseen alueellaan, ja tämä koituu koko kansantalouden hyväksi. Kysymys yhteisöveron tuotosta onkin Helsingin kannalta keskeinen seuraavissa hallitusneuvotteluissa ja maaliskuussa valittavan eduskunnan päätöksissä.

Minerva Krohn