Opetusvirastossa paljastunut väärinkäyttöepäily on todella vakava

Aloitin opetuslautakunnan puheenjohtajana joulukuussa 2013. Kohdistin virastoon muutospainetta, jonka seurauksena edellinen virastopäällikkö päätti jäädä eläkkeelle. Pohjolainen on ollut tehtävässään vajaa 2v. Paljon on muuttunut, mutta isossa organisaatiossa muutos vie aikaa. Etenkin kun kyse on ison kaupungin isosta virastosta, jossa 15v on ollut vallalla keskittämisen kulttuuri.

Opetuslautakunta sai eilen infoa rikosepäilyyn liittyen. Samalla kerrottiin tietohallinnossatehdyistä muutoksista. Nämä muutokset tehtiin jo viime vuonna ennen rikosepäilyn ilmenemistä.

Koostin infon sisältöä: asiaa on paljon, mutta nämä aiheet nousevat esiin keskusteluista Helsingin kouluista ja opetusvirastosta puhuttaessa.

Rikosepäily

Rikosepäilyä tutkii poliisi. Tutkinnan ollessa kesken poliisi kielsi kertomasta epäilystä. Siksi asiasta ei tiedotettu lautakunnan tai kaupunginhallituksen jäsenille. Poliisi on vastuussa rikosepäilystä tiedottamisesta, eikä sitä tee opetusvirasto. Mediassa on esitetty teorioita rikoksen luonteesta yms. Minulla ei ole tietoa, mitkä pohdinnat ovat totta, mitkä spekulaatiota. Poliisi tiedottaa kun tutkinta etenee. Epäilty henkilö on vangittu reilu viikko sitten, ja hänen pääsynsä opetusviraston järjestelmiin on katkaistu.

Valvonta, laskujen hyväksyntä yms

Rikoksista epäilty henkilö on työskennellyt kaupungilla pitkään. Hän on tuntenut käytännöt ja järjestelmät hyvin, ja ilmeisesti onnistunut peittämään mahdollisen rikoksensa hyvin. Väärinkäytösten epäillään alkaneen jo 10v sitten aiemman johdon aikana. Tietohallinnon prosessit ovat olleet epäselviä, joka on saattanut mahdollistaa myös väärinkäytökset. Aiempi johto ei ryhtynyt toimenpiteisiin muuttaakseen epäselvää (ja kouluja huonosti palvelevaa) prosessia. Mahdolliset rikokset eivät kuitenkaan ole seurausta huonosta valvonnasta, vaan rikokset vaativat aina rikollisen toimijan.

Rikosepäilyyn liittyvät toimet opetusvirastossa

Asian selvittämiseksi tehtiin kouluissa ylimääräinen laiteinventaario joulukuussa 2016. Koulut toimivat tässä hyvin, vaikka ajankohta lomien yms. vuoksi oli kiireinen. Inventaario tehtiin sen selvittämiseksi, että mitä laitteita kouluista ylipäätään löytyy.

Asiaan liittyen on tullut paljon tietopyyntöjä, joihin vastataan. Lisäksi selvitetään opetusviraston toimintaa, käytäntöjä, ohjeistusta, valvontaa ja johtamista. Samalla kartoitetaan myös opetusviraston (ml. koulut ja oppilaitokset) turvallisuusjärjestelmät ja turvallisuuteen liittyvät asiat, koska epäilty toimi viimeisen vuoden ajan turvallisuuspäällikkönä.

Johtamiseen ja tietohallinnon uudistamiseen liittyvät toimet virastossa

Aiempi virastopäällikkö Jarnila siirtyi eläkkeelle v 2015 alussa. Liisa Pohjolainen aloitti virastopäällikkönä 1.4.2015. Pyysin tuolloin että virastossa käynnistetään digistrategian valmisteleminen. Tämä käynnistyi 5/2015. Syksyllä 2015 Pohjolainen arvioi että aiempi tietohallintopäällikkö (nyt rikoksista epäilty henkilö) ei ole oikea henkilö viemään läpi digistrategian toimeenpanoa. Aiemmasta poiketen digistrategia lähtee oppimisesta ja sen muutoksesta, jota laitteiden pitää tukea. Aiemmin laitteet olivat tavallaan oma toimintonsa, joka oli irrallaan kouluista ja opetuksesta. Tämä teki toiminnasta epämääräistä ja saattoi antaa mahdollisuuden väärinkäytöksiin.

Uusi tietohallintojohtaja Soili Haapala aloitti tehtävässään vuosi sitten. Hänen johdollaan selvitettiin opetusviraston tietohallinnon toiminta-ajatus, tehtävät ja vastuut (loppuraportti 6/2016).

Tietohallinnon uudistamien ja parantaminen 2015– 2016

Vuonna 2016 on tehty lukuisia toimenpiteitä tietohallinnon uudistamiseksi: Digistrategia, It-laitteiden hankinta ja hallinta on uudistettu. Tietohallinto on uudelleenorganisoitu.

Kyseessä on ollut uuden toimintakulttuurin luominen, joka on liittynyt koko opetusviraston toiminnan uudistamiseen.

Tietotekniikkahankinnat

Opeviin perustettiin IT-hankintaryhmä koulujen laitehankintoja varten 2016. Ryhmä kerää koulujen laitetarpeet ja tekee päätökset hankinnoista. Kouluja informoidaan hankinnan etenemisestä. Tilauksissa on käytössä koulukohtainen projektinumero, joka mahdollistaa paremman tilausseurannan. Inventaariota helpottamaan pyritään saamaan käyttöön nykyistä helpompi malli.

Digistrategia ja laitehankinnat

Laitehankinnat on organisoitu kokonaan uudestaan, liittyen digistrategiaan. Laitteet on kilpailutettu kaupungin hankintakeskuksen toimesta ja opevin pitää tilata tähän valikoimaan kuuluvia laitteita. Kouluille sopivia laitteita on ollut tarjolla rajoitetusti. Käytännössä yksi opettajille sopiva läppäri, ja yksi oppilaille soveltuva. Opevi on pyytänyt laajentamaan laitevalikoimaa.

Pöytäkoneista ollaan luopumassa, jotta ei ylläpidetä tuplajärjestelmää. Useimmissa luokissa tulee kuitenkin olemaan näytöt ja näppäimistö, eli käyttäjän kannalta tilanne ei sanottavasti muutu vaikka pöytäkone vaihtuu luokassa läppäriin. Erillisiä telakoita ei hankita, mutta koneen saa liitettyä parilla johdolla käyttöön.

Pilottikouluja priorisoitiin hankinnoissa, mutta laitteita on hankittu kaikille kouluille. Opettajille koneita on hankittu n. 1600, oppilaille lähes 9000, joista n. 2000 saadaan vasta tänä vuonna. Tänä vuonna hankitaan vielä lisää koneita.

Asiakasyhteistyötä koulujen kanssa sekä tietotekniikan hankintaprosessia kehitetään edelleen.
https://www.facebook.com/krohnminerva/posts/828769053928149

http://yle.fi/uutiset/3-9421194

Sote-valmistelu on saatava vauhtiin Uudellamaalla

UUDENMAAN maakunnan sote-ja maakuntauudistuksen esivalmistelu on huolestuttavasti myöhässä verrattuna Suomen muihin maakuntiin. Ensi vuoden heinäkuun alussa maa­kuntien alueella pitää olla valmiina uusi väliaikainen organisaatio. Sen tehtävä on vastata uudistuksen esivalmisteluista.

Myöhästymisen taustalla lienee useita syitä. Päättäjien ­keskuudessa ei ole syntynyt vielä aitoa muutoksen tarvetta. Pikemminkin halutaan pitää kiinni olemassa olevista organisaatioista ja puolustaa niiden asemaa.

VALTIONEUVOSTON antama erillisratkaisun mahdollisuus hidasti toimeen tarttumista. Osa valmistelijoista ja päättä­jistä epäilee tai toivoo uudistuksen vielä kaatuvan. Muihin maakuntiin verrattuna alueella ei ole selkeää keskuskaupunkia vaan useita vahvoja keskustoja. Erikoissairaanhoidon asema on vahva.

Kello käy. Aikaa on noin ­puoli vuotta valmistella keskeisiä linjauksia yli 1,5 miljoonan asukkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja varten.

ESIVALMISTELUN aikana pitää löytää palveluille muutosvisio ja tavoitteet sekä sopia valmistelun yhteistyöstä. Samalla tulee määritellä pääasialliset keinot ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi on hahmoteltava muutoksen keskeiset vaiheet ja vaiheiden lopputulokset ja tuotokset. Kaikki tämä vaatii taustaksi nykytilanteen kartoituksia sekä yksityiskohtaisia esiselvityksiä. Muutostyö ei ole vielä edes alkanut Uudellamaalla.

Käytännössä tämä esivalmisteleva väliaikainen organisaatio muovaa jo esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon integroitujen eli yhteensovitettujen palveluiden toteutusta. Liian kiireisesti tehdyssä ja hutiloivassa valmistelussa on vaarana, että ­hukataan keskeiset tavoitteet perustason palvelujen saatavuuden parantamisesta ja lähdetään suunnittelemaan pelkkiä hallinnollisia ratkaisuja miettimättä, mitä alueen asukkaat todella tarvitsevat.

NÄMÄ ovat isoja kysymyksiä, joiden valmistelu vaatii aikaa ja asukkaiden ja henkilöstön osallistumista käytävään keskusteluun. Tätä aikaa on nyt tärvätty Uudellamaalla.

Eettisesti – ja taloudellisesti – vahvin perustelu suunnittelulle tulee olla alueen asukkaiden ­todellisessa palvelutarpeessa eli sosiaalisten ongelmien ja sairauksien hoidossa ja ennalta­ehkäisyssä. Sen mukaan on suunniteltava palveluiden sisältöä, toimintamalleja ja sijoittelua. Palvelut on tuotava toiminnallisesti yhteen eri ammattilaisten yhteistyönä.

UUDENMAAN LIITON on nyt ­pikaisesti valittava muutos­johtaja ja hänelle riittävän laaja tiimi viemään muutosvisiota eteenpäin yhdessä asukkaiden ja henkilöstön kanssa. Visiona ei voi olla nykytilanteen säi­lyttäminen vaan asukkaiden tarpeisiin vastaaminen. Tämä ­johtaa perustason palveluiden vahvistamiseen.

Minerva Krohn
Uudenmaan maankuntaliiton hallituksen jäsen (vihr)

Kaarina Wilskman
Uudenmaan maakuntaliiton valtuuston jäsen (kok)
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002928586.html

Pattitilanne Uudenmaan sote- ja maakuntavalmistelussa – ”täysin levällään”

– Uudellamaalla sote- ja maakuntauudistuksen uudistus on täysin levällään eli nyt on pattitilanne. Monet kunnat eivät ole hyväksyneet sitä, että Uudenmaan liitolla on vastuu valmistelusta, sanoo THL:n perusterveydenhuollon ylilääkäri Minerva Krohn.

http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/sote/pattitilanne-uudenmaan-sote-maakuntavalmistelussa-taysin-levallaan/

Koulujen digistrategia varmistaa uuden opetussuunnitelman käyttöönoton

Helsingissä hyväksyttiin opetuksen digistrategia jonka valmistelu aloitettiin pyynnöstäni. Helsingin koulut ovat käsittämättömän paljon jäljessä opetusta tukevan tekniikan käyttöönotossa verrattuna varmaan mihin tahansa Suomen kuntaan.

Tavoitteena on tukea kouluja opetuksen muutoksessa ja hankkia tätä tukevia laitteita.

Muutos herättää vastustusta, niin tämäkin. Linkitetyssä haastattelussa vastaan Arno Kotron kritiikkiin, joka perustuu mielestäni lähinnä väärinkäsityksiin

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/204382-arno-kotron-digiavautuminen-leviaa-opetuslautakunnan-pj-minerva-krohn-vastaa-10

Etiikka on edelleen keskeistä terveydenhuollossa

Olen pohtinut rahan ja etiikan suhdetta terveydenhuollossa. Pidin tähän liittyvän esityksen Lääkäripäivillä, josta HS bongasi minut HSTV:n haastatteluun. Linkitän tuon esiintymisen ja siihen liittyvät lehtijutut tähän perään.

Perustuslaissa todetaan että sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat kaikille. Palveluita ei siis ole rajatta kansalaisille, kuntalaisille tai veronmaksajille. Suomessa onkin hyvin laajasti universaalit terveyspalvelut. Ne kuuluvat toisaalta kaikille, ja toisaalta sisältävät kaiken tarpeen mukaisen hoidon.

Aina välillä esitetään että niiden jotka ovat aiheuttaneet sairastumisensa, pitäisi maksaa oma hoitonsa. Lääkärinä pidän tätä epäeettisenä. Toisaalta, jos hoitaisimme vain ”viattomia” olisi hoidettavaa aika vähän. Hyvin moni sairaus on sellainen johon voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Kyse ei siis ole pelkästään tupakoitsijoista, vaan vaikkapa urheiluvammoissa pitäisi miettiä ihmisen omaa osuutta hoidon tarpeeseen.

En pidä todennäköisenä että suomalaiset olisivat valmiita jättämään tupakivaa keuhkosyöpäpotilasta hoidotta rahan puutteen vuoksi. Hyvä niin.

Tästäkin puhuimme HSTV:n haastattelussa. Pätkä löytyy täältä:
http://www.hs.fi/hstv/uutiset/art-2000002947179.html

HSTV:n haastattelun taustalla oli ajatus hoidon hinnan kertomisesta potilaille. Pidän tätä ongelmallisena, koska emmehän kerro muidenkaan julkisten palveluiden hintoja eriteltynä palvelujen käyttäjille. Olisi toki toivottavaa että ihmisillä olisi jonkinlainen yleinen käsitys siitä, mitä verovaroin kustannetut palvelut maksavat.

HS:n juttu aiheesta täällä: http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002887745.html

Nyt HS on halunnut pohtia hoidon kustannusten esittämistä palvelujen käyttäjille.

Koko pitkä keskustelumme löytyy täältä: http://www.hs.fi/hstv/keskustelut/art-2000002947186.html

Päättäjillä on oltava rohkeutta kokeilla kaksikielistä koulua

Pääkaupunkiseudulla yhä useampi lapsi kasvaa täysin kaksikielisessä (suomi, ruotsi) kieliympäristössä. Heidän äidinkielensä ja isän­kielensä ovat tasavahvoja, ja ­olisi älytöntä kutsua toista ­ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi (peruskoulutermein A1-kieli). Nämä lapset tuntevat sekä suomensuomalaisen että suomenruotsalaisen kulttuurin omakseen. Nykyinen peruskoulun tarjonta ei vasta­a tämän kohderyhmän tarpeisiin.

Ruotsin kielikylpyluokat suomenkielisessä perusopetuksessa ovat hyvä vaihtoehto niille, jotka haluavat op­pia uuden kielen.

Ruotsinkielisessä perusopetuksessa on jo pitkään tarjottu MoFi-opetusta (modersmålsfinska) oppilaille, jotka turhautuisivat täysin suomen alkeisopetuksessa. Tuntimäärä on kuitenkin vain A1:n mukainen, eikä se vastaa varsinaista äidinkielen opetusta. Suomenkielisissä kouluissa voitaisiin tarjota myös äidinkieliruotsia, mutta kysyntä lienee varsin vähäistä.

Helsingissä on hyviä kokemuksia siitä, että ruotsinkielinen koulu ja suomenkielinen koulu voivat toimia samassa kiinteistössä tai ainakin saman koulupihan ympärillä. Näin on esimerkiksi Lauttasaaressa, Maunulassa ja Östersundomissa. Tämä on hyvä ratkaisu silloin, kun yksiköt ovat suurin piirtein samankokoisia ja kumpikin osapuoli on sitoutunut vahvasti kummankin kielen tukemiseen.

Ilman määrätietoista kieli­strategiaa pihan ja työyhteisön arkikieleksi valikoituu väistämättä enemmistökieli. Sen seurauksena suomenkieliset eivät pääse käyttämään ruotsia, mikä oleellisesti heikentää kielen ­oppimista.

Suomessa ei ole ainuttakaan aitoa kaksikielistä koulua, jossa opetusta tarjotaan kummallakin kielellä ja jonka opetussuunnitelma perustuu kummankin kieliryhmän kulttuuriin. Täysin kaksikieliset perheet joutuvat nyt valitsemaan joko suomenkielisen tai ruotsinkielisen perusopetuslinjan.

Aika on kypsä kaksikielisen koulumallin kehittämiseen. Jätkäsaareen rakennettava uusi koulurakennus ­soveltuisi tähän mainiosti. Helsingin yliopiston kielididaktiikan tutkijoilla on ­aivan varmasti kiinnostusta osallistua kaksikielisen opetuksen kehittämisen.

Poliittisilla päättäjillä pitäisi olla nyt rohkeutta käynnistää ­kokeiluhanke, joka olisi vähintään kymmenen vuoden mittainen. Aikaisintaan vuosikymmenen päästä tuloksia voidaan ­arvioida ja hyödyntää koko ­suomalaisen koulujärjestelmän kehittämisessä.

Kaksikielisyys lisääntyy tulevaisuudessa varmasti.

Bernt Nordman
opetuslautakunnan jäsen (vihr)

Minerva Krohn
opetuslautakunnan puheenjohtaja (vihr), Helsinki

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002863786.html

Hallituksen kaupunkipolitiikka huolestuttaa

Kuntalehti ja Kunta-tv haastattelivat hallitusohjelmaan liittyen. Kepu ei koskaan ole kaupunkien kannalta hyvä pääministeripuolue.

"Kuntaliiton työvaliokunnassa vihreitä edustava helsinkiläinen Minerva Krohn epäilee uuden hallituksen kaupunkipolitiikkaa.

– Periaatteessa keskustan ja perussuomalaisten maankäyttö- ja asuntopoliittiset linjaukset eivät ole kaupunkien kannalta myönteisiä, hän arvioi.

Säästötavoitteista tulee hänen mielestään kunnille hankala paikka, koska käytännön päätökset siitä, mitä karsitaan, joudutaan tekemään kunnissa."

http://www.kunta.tv/aiheet/kuntalehti/krohn-hallituksen-kaupunkipolitiikka-huolestuttaa/

Kouluverkkoa pitää kehittää tasapuolisesti

Helsingin Sanomat julkaisi pari artikkelia Helsingin kouluverkkokiistoihin liittyen. Linkit löytyvät blogin lopusta. Näissä on aika hyvin avattu koulukiistojen taustoja.

Kaupunginhallitus on hyväksynyt Helsingin kouluverkkostrategian. Helsingissä pyritään suomenkielisissä kouluissa vähintään kaksisarjaisiin yhtenäisiin peruskouluihin. Yhdellä koululla voi olla monta toimipistettä. Koulujen hallinnollinen yhdistäminen ei siis tarkoita, että koulu lakkautetaan.

http://www.hs.fi/ilta/art-2000002825792.html

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002825954.html

Kouluverkkolinjaukset turvaavat hyvän opetuksen

HS julkaisi mielipidepalstalla kirjoitukseni liittyen kouluverkkolinjauksiin. Niiden tavoitteet liittyvät pedagogiikkaan ja koulujen johtamiseen.

Kaupunkisivuilla kirjoitettiin Helsingin kouluverkkolinjauksista (HS 4. 2.) . Opetuslautakunta palautti nämä linjaukset uudelleen valmisteluun, jotta linjausten pedagogiset, johtamiseen liittyvät ja taloudelliset linjaukset kirjoitetaan auki. Perustelut toivottavasti vähentävät vanhempien huolta asiasta.

Kaupunkisivuilla kirjoitettiin Helsingin kouluverkkolinjauksista (HS 4. 2.) . Opetuslautakunta palautti nämä linjaukset uudelleen valmisteluun, jotta linjausten pedagogiset, johtamiseen liittyvät ja taloudelliset linjaukset kirjoitetaan auki. Perustelut toivottavasti vähentävät vanhempien huolta asiasta.

Kyseiset linjaukset perustuvat jo aiemmin kouluverkkopäätöksissä käytettyihin perusteluihin, jotka kuitenkin löytyivät vain yksittäisten päätösten ohesta. Pyysin linjausten muotoilemista, jotta uudistusten hahmottaminen on helpompaa.

Pyrimme yhtenäiseen peruskouluun, jossa on kaksi rinnakkaisluokkaa. Kyse ei siis ole suurkoulusta. Tämä hallinnollisesti yhtenäinen koulu voi sijaita yhdessä tai useammassa rakennuksessa.

Yhtenäinen peruskoulu mahdollistaa lasten koulupolun jatkumisen ja madaltaa niveltä siirtyä yläkouluun. Kaksisarjaisessa koulussa opetus joustaa oppilaiden tarpeen mukaan paremmin ja opettajat saavat tukea työlleen. Oppilaiden tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon ja luokkakoot pysyvät kohtuullisina.

Opetuksen resurssit pystytään tämän kokoisessa koulussa turvaamaan paremmin. Rehtorien mahdollisuus johtaa kouluaan pedagogisesti ja hallinnollisesti paranee. Voimme toivottavasti madaltaa päätöksentekoa opetuksessa ja antaa rehtoreille enemmän valtaa koulunsa asioihin. Pystymme myös tukemaan rehtoreita johtamisessa paremmin.

Opetuslautakunnan puheenjohtajana haluan varmistaa, että helsinkiläistä koulua pystytään kehittämään yhä paremmin lapsia, nuoria ja heidän perheitään tukevaksi. Tämä vaatii muutosta sekä pedagogiikassa että johtamisessa, etenkin kun valtuusto on asettanut tuottavuustavoitteen, jota opetustoimen on noudatettava.

Minerva Krohn
opetuslautakunnan puheenjohtaja (vihr), Helsinki

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002799237.html

Uskonnolliset juhlat kouluissa

Ylen Slaget efter tolv-ohjelmassa keskusteltiin koulujen uskonnollisista juhlista.

Puolustin kaikkien lasten oikeutta osallistua koulun juhliin. Yhteisön juhlat pitäisi mielestäni järjestää koko yhteisölle. Tämä koskee etenkin kouluja.

Keskustelun taustalla on apulaisoikeuskanslerin lausunto että koulujen pitää huolehtia lasten uskonnonvapaudesta eli oikeudesta olla osallisumatta uskonnollisiin juhliin.

Linkin takaa löytyy nettilähetys ohjelmasta

http://areena.yle.fi/1-2225346