Olen jo muutamana vuonna käynyt pitämässä valmistuville lääkäreille luennon siitä miten päätökset kunnassa tehdään. Tiukan asiallisen sijaan, luentoni on ollut täynnä käytännön esimerkkejä. Aiemmin kurssi on järjestetty vain osalle lääkäreitä Helsingissä, mutta tänä vuonna pääsen vaalien jälkeisenä päivänä puhumaan koko kurssille.
Työssäni kirjoitin aiheesta THL:n julkaisemaan kirjaan, yhdessä kokoomuslaisen järvenpääläispoliitikon Kaarina Wilskmannin kanssa.
Viime päivien Hesaria lukiessa olen epäillyt että, lehden toimittajat seuraavat ihan eri kuntapolitiikkaa kuin minä. Toki he ovat lähinnä valtuustokokousten varassa, ja niissä käyty keskustelu on välillä todella absurdia. Keskustelua voi kuka tahansa seurata joko suoraan tai jälkikäteen Helsinkikanavalta. Etenkin 26.9 pidetyn kokouksen aloite kaupallisten ulkomainosten kieltämisestä ja 12.9 kokouksen globaalin vastuun strategia tarjoavat ajoittain absurdiakin viihdettä.
Helsingissä kuulemma Kokoomus ja Vihreät ovat kovasti sopineet asioista keskenään. Kyllä, joissain päätöksissä enemmistö on syntynyt Kokoomuksen, Vihreiden ja pienempien puolueiden voimin, demareiden jättäytyessä ulkopuolelle. Useimmiten sopua on kuitenkin etsitty kaikkien kolmen suuren puolueen voimin, ja ikävän usein Kokoomus ja demarit ovat löytäneet toisensa, ja päättäneet asioista kaksin (tai pienten ryhmien tuella.) Apulaiskaupunginjohtajavalinnat, joista kirjoitin aiemmin, ovat tästä vain yksi esimerkki.
Merkittävin demarien irtiotto tällä kaudella tapahtui pari vuotta sitten, kun puolue jäi laajan budjettisovun ulkopuolelle. Jopa vasemmistoliitto oli tuolloin sovussa mukana. Demarit ovat usein olleet valmiita nostamaan kaupungin menoja, ilman ideoita lisätuloista. Kaupunki on kuitenkin velkaantunut hurjaa vauhtia, eikä tämä tulevien polvine kustannuksella eläminen ole kestävää taloudenpitoa. Demareilla on tapana esittää budjettiin paljon lisämenoja, mutta usein aika kevyin perustein, joten ehkä se on osa jokavuotista budjettineuvottelunäytelmää.
Kokoomus ja demarit veivät yhdessä eteenpäin Kokoomuksen esittämää palvelualoitetta. Tämän idea on se että, mikä tahansa kaupungin ulkopuolinen toimija voi tehdä oman tarjouksensa jostain kaupungin toiminnasta, ja tällä tavalla ”haastaa” kaupungin. Kokoomus haluaa että, näihin haasteisiin vastattaisiin. Palvelualoite ei kuitenkaan edellytä että, kaupunki ryhtyisi haasteen tehneen toimijan kanssa yhteistyöhön, ja jos jokin toiminta päätettäisiin ulkoistaa, pitäisi se tässäkin tapauksessa kilpailuttaa. Täytyy myöntää etten lainkaan ymmärrä mitä ideaa tässä on. Jos kaupunki haluaa ostaa jotain palveluita, sen voi tehdä ilman palvelualoitetta, ja jos ei halua, on turha käyttää kenenkään energiaa tällaiseen käsittelyyn. Jos halutaan että yrittäjät ehdottavat uusia innovaatioita palvelujen suhteen, voidaan siihen päästä neuvottelumenettelyllä yms. Demarit ovat kovasti pitäneet esillä että vastustavat ulkoistuksia yms. Palvelualoitetta he kuitenkin halusivat yhdessä kokoomuksen kanssa selvittää. Elina Moisio bloggaa tästä hyvin.
Jostain syystä toimittajien on myös ollut vaikeaa ymmärtää valtuuston kesäkuista päätöstä Vallilanlaakson joukkoliikennekadusta. Kaava kaatui valtuustossa minun pj-äänelläni, joka on ensimmäinen kerta 16v valtuustouran aikana kun muistan puheenjohtajan äänen ratkaisseen jonkin asian. Asia oli valtuuston käsittelyssä uudestaan, koska ELY-keskus (joka on valvontaviranomainen) huomautti kaupungille kaavan olevan yleiskaavan vastainen. Mikäli valtuusto olisi vielä kesäkuussakin vienyt kaavaa eteenpäin, olisi asiaa käsitelty hallinto-oikeudessa, jossa se todennäköisesti olisi kaatunut. Soininvaara on perustellut asiaa blogissaan hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti