tiistai 9. lokakuuta 2012

Miten terveydenhuolto saadaan kuntoon?

Kunnallispolitiikan keskeisiä kysymyksiä on, miten terveys- ja sosiaalipalvelut saadaan toimimaan. Molemmat tarjoavat ihmisten kannalta erityisen tärkeitä palveluita ja rahaa näihin kuluu noin puolet kunnan budjetista. Viime vuosina on havahduttu siihen, ettei perusterveydenhuolto toimikaan kuten pitäisi.

Työskentelen perusterveydenhuollon kehittämisen kanssa joten tiedän, että toimintakäytäntöjä muuttamalla voidaan saada paljon hyvää aikaan. Kehittämishankkeena on menossa esim. Potku-hanke, jossa otetaan käyttöön ns. terveyshyötymallia. Siinä koko terveysaseman toiminta mietitään uudestaan siten, että monisairaat potilaat saavat paremmin tukea omahoitoonsa ja mm. järjestöt otetaan mukaan potilaille tarjottavaan tukeen. Terveyshyötymalli pitää ottaa käyttöön myös Helsingissä.

Perusterveydenhuollon ongelmat eivät kuitenkaan ole vain toimintatapojen ongelmia. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana erikoissairaanhoidon menot ovat kasvaneet paljon terveyskeskusten menoja nopeammin. Tähän on osittain syynä päätöksenteon rakenne; erikoissairaanhoito hoidetaan kuntayhtymissä, joiden on helpompi ylittää budjettinsa kuin kaupungin omana toimintana pyöritettävän perusterveydenhuollon. Terveydenhuollossa voidaan uusille kustannuksille kyllä löytää hyvät perustelut, mutta nyt ei ole mietitty kustannusjakoa avohoidon ja sairaalahoidon välillä.

Perusterveydenhuollon resurssit ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet selvästi hitaammin kuin erikoissairaanhoidon resurssit. Terveydenhuollon menojen reaalinen kokonaiskasvu aikavälillä 1995-2000 oli 2,6 % /vuosi. Reaalinen kasvu erikoissairaanhoidossa oli tuolloin 2,5 % /vuosi ja perusterveydenhuollossa 1,6 % /vuosi. Aikavälillä 2005-2010 terveydenhuollon menojen kokonaiskasvu oli 1,5 %/vuosi ja kasvu erikoissairaanhoidossa 1,5 %/vuosi, mutta perusterveydenhuollossa vain 0,2 %/vuosi.

Ministeri Risikko (kok) totesi reilu viikko sitten uutisissa, että kun rahanjako on nyt suunnilleen 2-1 erikoissairaanhoidon hyväksi, niin se pitäisi kääntää toisin päin. Voisi toki jäädä odottamaan miten ministeri tämän vastuulleen kuuluvan asian hoitaa, mutta ehkä hän vain taivasteli asiaa ryhtymättä toimiin.
Helsingin pitää olla valmis satsaamaan perusterveydenhuoltoon, jotta kaikki raha ei valu erikoissairaanhoitoon. Tätä on yritetty mutta täälläkin tuo HUS:in päätöksenteon karkaaminen näkyy.

Terveyskeskusmaksusta pitää luopua. Olen aiemmin kannattanut maksua, joka ei useimmille meistä ole kohtuuton. On kuitenkin järjetöntä, että noin kolmasosa maksusta menee sen rahastamiseen. Tämä byrokratia kannattaa karsia pois. Lisäksi, terveysasemalla ei nykyisin ole ongelmana ns. turhat käynnit, koska palvelun saatavuus on niin heikkoa. Eli vastaanotolle on vaikea päästä. Työssäkäyvät, jotka oletettavasti ovat esim. työkyvyttömiä terveempiä, pääsevät lisäksi työterveyshuoltoon maksutta. Terveyserot ovat kasvaneet. On siksi kohtuutonta periä maksua niiltä, jotka ovat eniten hoidon tarpeessa ja jättää perimättä, niiltä joiden terveydentila on parempi.

Terveyskeskusten toimintaa pitää kehittää niin, että kaikkien asioiden ratkaisemiseksi ei tarvita lääkärinvastaanottoa. Ihmisten kannalta on kuitenkin tärkeintä että saavat asiansa hoidettua sujuvasti.

Helsingin vihreiden terveysteesit löytyvät täältä.



Ei kommentteja: